Melkein onnistunut koekäynti

Tänään korkattiin kokeet metsäjäljen puolella. Koirana 4,5-vuotias valkoinenpaimenkoira Pessi, jolla pari kesää treenattu pelkästään peltojälkeä ja nyt vasta siirryimme takaisin metsiin. Koiran kanssa olen saavuttanut syksyksi mukavan "harmonian" myös metsäjäljellä, se malttaa edetä rauhallisemmin kuin nuorena "koltiaisena", hyvällä tekniikalla, ajaa jälkeä oikeastaan lähes samalla tyylillä kuin FH-jäljellä, toki olen tarkkuutta vaatinut myös maastossa. Janatyöskentely on ollut yllättävän vaikea opettaa kun niin monta vuotta jälki on alkanut koiran nenän alta mutta sain senkin kuntoon, vähän tosin viime tingassa. Esineissä koira on ollut aina todella hyvä ja käyttää nenäänsä tehokkaasti. Se on aina tuntunut niin helpolta tälle koiralle. En ole esineitä juuri enää tänä kesänä treenannutkaan, välillä vain pitänyt intoa yllä.

Koepäivänä maasto onnistui oikein hyvin 194/200p. Janalta eteni määrätietoisesti suoraan, harmittavasti otti takajäljen. Sen jälkeen mentiin kuin juna koko jälki, 3 kulmaa täysin moitteettomasti. Kaikki esineet koira ilmaisi hyvin. Turhaan katselin jalkoihin mahdollisia jääneitä keppejä, olisi pitänyt luottaa koiraan :) Sen opin tästä koekäynnistä, lopetan turhan vahtimisen ja annan jatkossa koiran tehdä itse töitä! Aikaakin jäi reippaasti yli. Nyt siis tiedän jatkossa koesysteemit eikä tarvi enää hätäillä itse ;)

Esineruudussa koira oli hyvässä vireessä, lähetin keskeltä etsimään, koira kaarsi vasemmalle ja juoksi suoraan takakulmaan ja toi esineen. 30s meni etsintään. Helppo nakki!

Tottikseen mennessä koiralla oli hyvä fiilis, hyvä viretila. Paikkamakuussa koira valitettavasti nousi laukauksen aikana seisomaan, toljotti siinä kyllä paikallaan loppuun asti, mutta liike jäi puutteelliseksi. Seuraamisessa oli hetkittäin huonoja kohtia, jäävät teki hyvin, noudot hyvin (yksi vino palautus, tasamaanouto vähän hidas), eteenemenokin onnistui. Tuomari oli tiukka ja ilmeisesti paikkamakuun epäonnistumisen takia tiputti pisteemme niin että vaadittava tulos jäi saamatta :( Harmitti kovasti, sillä koira teki muut liikkeet ihan ok, noh pystyy se parempaankin mutta kuitenkin "valkoiseksipaimenkoiraksi" ihan ok. Pienestä se sitten jäi kiinni tulos, harmitti tietenkin sen takia hirveäsi kun maastot onnistuivat loistavasti!

Joskus toivoisi että tulisi se päivä kun tämäkin koira onnistuisi eikä pistemäärä jäisi aina just sen "riman" väärälle puolelle. Epäonnen kesä. Sellainen "mikään ei onnistu"-fiilis. Pitäisi taas treenata lisää, etenkin niitä laukauksia näköjään. Ei se ollutkaan tälle koiralle helppoa vaikka olen aina ajatellut koiran olevan laukausvarma. Aina tulee jotakin uutta vaikeutta kun yhdestä pääsee. Pessi on vaikea koira kisakumppanina, kesti pitkään saada se sietämään häiriöitä ja sen jälkeen oppia kouluttamaan sille riitävän korkea viettikestävyys. Nyt se onnistui jo melkein kuten toivoin, mutta edelleen vain melkein...

Olisipa kaikki asiat Pessille yhtä helppoa kuin jäljestäminen ja nenänkäyttö yleensä niin ei kai meillä koskaan ongelmia olisikaan! Yritän kaivaa tästä sen positiivisen puolen. Jonakin päivänä kun vuosia kuluu eteenpäin, tulen vielä moneen kertaan kaipaamaan tätä jälkikoiraa. Kaikessa vaikeudessaankin se on erittäin hyvä nenänkäyttäjä. Voi olla että minulla on vielä monta taitavempaa tottiskoiraa mutta maastossa tämä koira saattaa olla pitkään se kaikista mieluisin.