Tokokisa Tornio (Obedience)

Käytiin pyörähtämässä ALO tokokokeessa Torniossa kun saatiin peruutuspaikka kisoihin. Vähän sellainen suunnittelematon kisa, ei olla edes treenattu pariin kuukauteen juuri mitään. Mutta eipä tässä kauheasti ole treenattavaa, Pessi on jo kyllästymiseenkin asti vetänyt ALO liikkeitä. Lähinnä kisakokemusta hakemaan ennen AVOon siirtymistä ja jos vaikka jaksaisi tahkota TK1 koularin eli kolme ALO ykköstulosta.

Pessi veti tänään ehkä 18 ALO-luokan koirista parhaimman yksilösuorituksen mutta mokasi jälleen paikkamakuun mikä meni kokonaan nollille. Nousi haistelemaan maton hajuja ja palasi sitten takaisin makuulle. Paikkamakuusta saa suhteessa paljon pisteitä (30) joten taas olisi pitänyt vetää lähes täydet pisteet muista liikkeistä. Kauas ei tämäkään jäänyt. Tuomari Heli Kelhälä kehui varsinkin seuraamista erinomaiseksi ja muutenkin Pessi oli hyvällä fiiliksellä ja omalla tasollaan tekemässä hommia. Tornion halli tuntui melko haastavalta ympäristöltä, niin paljon hajuja matossa, kaikuu paljon ja paljon koiria. Jouduimme odottelemaan taas melko pitkään ja jouduin koko ajan vahtia että Pessi pysyy kasassa ympärillä pyörivien koirien seassa. Siitä huolimatta olen tosi tyytyväinen miten sain koiran stressin ensin pois ja sitten vielä nostatettua vireen uudelleen korkealle!

Yhteenveto:
Luoksepäästävyys 10 (Jo neljäs peräkkäinen, Pessistä on tullut kone ;D!)
Paikkamakuu 0
Seuraaminen kytkettynä 9,5
Seuraaminen vapaana 9,5 (kerran ei istunut pysähtyessä)
Liikkeestä maahanmeno 7,5 (toisella käskyllä vasta perusasentoon kun korvat oli maton hajuissa)
Luoksetulo 10
Liikkeestä seisominen 8 (haisteli taas mattoa odottaessa)
Hyppy 9,5 (loppuperusasento vino)
Kokonaisvaikutus 10


yhteensä 157/200 kakkostulos (3 pistettä vain jäi puuttumaan!)

Voipi olla että nyt jatketaan vain reilusti AVO-luokkaan, sen verran hyvä fiilis jäi kisasta ja en tiedä kannattaako pelkän koularin takia jumittua paikoilleen. Paikkamakuu nyt ei ole homma eikä mikään saada kuntoon, oli vain vähän vaikea ympäristö tänään Pessille, siihen vielä vähän varmuutta lisää ja käydään treenaamassa omituisissakin paikoissa vielä. Hyvä päivä ja hyvä seura ennenkaikkea! Ingan kanssa mentiin samall autolla!

Uudet sukset

Kemin Intersportista lähti mukaan tuliterä hiihtopaketti. Täällä alkaa olla jo lunta sen verran että pääsisi kokeilemaan Pessin kanssa taas vetohiihtoa mitä aloiteltiin aavistuksen viime keväänä. Sieppijärvi on jäätynyt, sielläkin uskaltaa pikku hiljaa alkaa kulkemaan. Pitäisi saada vain kamera matkaan niin saisi hiihtokuvia! Pessi on toipunut hyvin kastroinnista. Tulevat kuukaudet kertovat sitten tuleeko koiran käytöksessä muutoksia, en usko että suuria mullistuksia on tulossa. Mutta eipä nyt tarvi murehtia että piilokivekseen alkaisi tulla kasvainta tai että tulisi musta-valkoisia suursnautserinpentuja ;)

Olen käynyt myös tuossa 10km päässä Kokkosen Johannan huskytarhalla muutaman kerran, vähän apupoikana treenaamassa koiria. Se on ollut kyllä mielenkiintoista puuhaa! Olen oppinut jo aika paljon koiria tarkkaillessani. Mielenkiintoinen rotu kaikin puolin, opettaa paljon omaa kouluanikin varten. Tuolla kun talven pyörii niin alkaa hahmottumaan vähän tämä huskymaailma. Turistienkin kanssa pääsee asioimaan ja ajamaan sitten reen kanssa. Nyt on treenattu vasta mönkijällä. Siitä tulee varmasti hauskaa!!! Jo pelkästään valjaiden saaminen kuumenevien työkoirien päälle on haasteellista :) Koirat ovat niin täynnä virtaa ja intoa!

Susitievan huskyja

Luna lähtee varmaan takaisin omistajalleen koska kaupassa ei päästy yhteisymmärrykseen. Lunalta leikattiin eilen kohtu pois, koira on sairastanut jo pitkään ja on epävarmaa tuleeko se koskaan enää niin terveeksi että sitä voisi käyttää valjakossa. Täytyy katsoa ostaisinko sitten jossakin vaiheessa oman työkoiran. Mutta toistaiseksi ajelen nyt uusien tuttavieni kanssa koiria ja ehkä saan joskus lainata paria koiraa ja lähteä retkelle jonnekin tunturiin tai järvelle ja laittaa Pessin jonon jatkoksi!

Vuoden viimeinen peltojälki

Älä tule pitkä talvi, tule lyhyt talvi!

No ei vaankaan, kyllä tässä jo itsekin kaipaa siirtymistä talvilajeihin. Jälkeä ollaan päästy tekemään suhteellisen paljon kuluneen kesän aikana ja Pessin työskentely on parantunut todella paljon. Ei tarvitse minunkaan juuri enää kiskoa remmin toisessa päässä, vauhti on nyt sopivaa. Seuraavaksi aloitamme tehokuurin ilmaisuun, toki joka jälki on nytkin jo päättynyt kissanruokapurkkiin joka avataan kun Pessi tarjoaa maahanmenoa. Ens vuonna ehkä voisi uskaltaa kokeilla erikoisjälkikoetta, mikäli homma toimii yhtä hyvin myös pitkillä jäljillä. Muutaman sellaisen tein Louen superpelloilla syksyn lopussa ja jouduin jo alkaa vähän vaatimaankin että jälki on mentävä loppuun asti kunnolla.

Tänään aika hauska treeni. Ensin 50m suoraa heinäpellolla. Sitten jälki jatkoi suoraan äestettyyn multapeltoon. Pessi meinasikin ennakoida maaston vaihdon kohdalla että nyt kyllä tulee kulma jompaan kumpaan suuntaan. Mutta jatkoi sitten hienosti suoraa. Sitten vielä sama homma toisin päin eli 50 multaa ja kulman jälkeen takaisin heinäpellolle. Hyvää ja tarkkaa työtä kokonaisuudessaan, oli myös x-määrä harhajälkiä kun muut koirat ulkoilevat usein pellolla myös. Tähän on hyvä päättää jäjestyskausi! Talvi kuluu sitten enemmänkin tokon, valjakkojen ja ehkä agilitynkin parissa. Toki jonkinlaisia etsintäjuttuja tehdään pitkin talvea.

Pallit lähti

Pessi on alkanut taas pörhistellä muille koirille sen jälkeen kun otti yhteen bordercollieuroksen kanssa. Vissiin pääsi ego nousemaan taas liikaa kun tuntuu selviävän aina voittajana noista kahakoista. Niimpä ajattelin säästää omia hermojani ja soitin Pekalle että nyt vois lähteä pallit. Muutenkin se on pitänyt tehdä kun talossa on nyt narttukoiria ja mitäs tuolla yksinäisellä kiveksellä edes tekee. Eläinlääkäri Pekka sanoi että Pessin ainokainen laskeutunut kives oli suurempi kuin bernhardilaisella! Eipä ihme että on äijällä hormoneja kun on ladannut kaiken tuohon yhteen :D Piilokives lähti myös helposti nivuskanavasta. Nyt sitten sairaslomalla sairasloman perään. Suunnittelemamme tokokisatkin ovat tältä syksyltä täynny niin sama kai se on maata kotona vähän lisää. Toivotaan että kastrointi tuo tasapainoisuutta ja keskittymistä treeneihin jos hyvällä tuurilla jäisi kiinnostus muihin koiriin vähän vähemmälle. Toki tässä on vielä murkkuikääkin meneillään ja pojan luonne ei ole vielä täysin valmis.

Toivottavasti poika ei suutu minulle ihan mahdottomasti tästä operaatiosta, nyt se mököttää tuossa tuolin alla.

Sairaslomalaisen ajanvietettä