maanantai 29. kesäkuuta 2009

Paluu Sieppijärvelle

Huh, viimein takaisin Lapissa! Oli kyllä kommelluksia ennen kuin pääsi kotiin. Perjantaina kun olimme saaneet auton pakattua täyteen niin vaihdelaatikko sanoi poks 50km Tampereelta. Siinä sitten meni koko homma uusiksi ja piti alkaa miettimään miten matka jatkuu. Auto hinattiin korjaamolle ja ihana ystävämme Heidi tuli hakemaan konkkaronkan takaisin kaupunkiin yöksi. Onneksi seuraavana päivänä sattui menemään yöjuna Kolariin (tähän aikaan kun menee noin kerran viikossa). Niinpä sumplimme rotille hoitajat Tampereelle ja raahasimme kymmenen kassia tavaroita ja koiran junaan, kaverien avustamana. Junamatka meni ihan mukavasti, mitä nyt Pessi vahti koko vaunua ja haukkui jokaisen ohimenneen ihmisen, siinä jäi siis yöunet vähille. 12 tunnin jälkeen seurue oli kuitenkin tyytyväinen että kotiin oli viimein päästy!


Pohjoisessa oli tullut aivan kesä ja vihreää! Täällä on kyllä niin ihanaa olla! Teimme Pessille kotipellolle heti piiiiitkän jäljen makkaran kanssa. Pessi meni jäljen aivan mielettömän hyvin! Malttoi ekan kerran mennä nyt ihan rauhassakin jopa ja meni kulmakäännöksetkin siten paljon paremmin. Pessi iloitsi tutuista kotimaisemista. Itikat vain pääsivät pahasti syömään mahasta, onneksi on paksu turkki muuten niin eivät pääse iholle asti.

Tässä nyt sitten ollaan pari päivää muuttopuuhissa. Muutamme toiseen taloon, Käkivaaran päälle Sannariinan ja Tonin entiseen asuntoon. Siellä on 100 neliötä asuttavana ja valtavan kokoinen piha peltoineen. Mahtuisi vaikka tuplaten vielä meidän eläinmäärä tuonne olosuhteisiin! Viikonlopun pelastuskoiraleiriä odotamme jo kovasti, sitä ennen treenaamme jälkeä ja tokoa niin paljon kuin vain ehdimme, täällä kun on niin hyvät puitteet molempiin! Pessi on nyt alkanut taistelemaan tosi hyvin lelujen kanssa, tänään huomasin että poika nautti lelupalkkiosta aivan eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin! Eiköhän meistä vielä jotain tule :)

sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

Pessi 6kk

Hallainvuoren Apache täytti tänään 6kk.
Paino 30kg, korkeus 63cm.

lauantai 20. kesäkuuta 2009

Juhannus Repoveden kansallispuistossa

Sateisista varoituksista huolimatta tänä juhannuksena suuntasimme Itä-Suomeen, Kouvolan lähellä olevaan kansallispuistoon, Repovedelle. Matkassa meillä oli huippukiva seurue, Heidi, Tero ja Osmo-koira. Pessille tämä olisi ensimmäinen pidempi retkikokemus ja jännitti jo etukäteen miten teltassa nukkuminen sujuu pojalta yön äänien keskellä.

Pessillä ja Osmolla oli hurjan paljon virtaa heti lähtöpäivänä, remmissä kävely oli mahdotonta! Mutta onneksi polku sujahti pian metsään ja pojat pääsivät kirmailemaan sydämensä kyllyydestä. Ensimmäisenä päivänä kuljimme vain pari kilometriä, pysähtelimme tiheään ja pystytimme teltan hienon niemen nokkaan juhannusaattoiltana. Pessi totteli koko ajan niin hyvin, totesin että remmivetäminen ei ole metsässä kovin hauska juttu joten oli helpompi pitää koiraa irti ja pyytää vain viereen lähelle kulkemaan kun tulee ihmisiä vastaan. Toimipa hyvin tämä vaihtoehto!

.


Maisemat olivat hienot, välillä kiivettiin korkealle kallioille ja välillä kuljimme järven rantaa. Lämmintä oli 10-15, muutama sadekuuro tuli reissun aikana, varsin hyvä retkeilysää siis kaikille, etenkin koirille. Ansku oli tehnyt meille huippuhyvät namiruoat mukaan, oli kiva kokkailla eväitä matkan aikana. Rinkkakin keveni huomattavasti päivä päivältä, koiran eväät oli niin raskaat, itsellähän ei ollut mitään ylimääräistä syömistä ;) Pojillakin oli kyllä kiljuva nälkä kun kulutus oli niin kova, onneksi olin varannut ekstramäärän ruokaa. Mutta silti jokainen keittohetki oli potentiaalinen kerjuuhetki koirille, joten leirinuotion kiertämisessä karttui vielä muutama sata metriä lisää päivän matkaan :) Iltaleikkien jälkeen molemmat koirat olviat aivan rättejä, Pessikin jo nuupahti moneen kertaan kalliolle sateeseen. Poika olikin iloinen kun viimein pääsi teltan eteiseen köllimään ja nukahti siihen omalle makuualustalle samalla minuutilla. Ei mitään ongelmia, nukkui aamun asti aivan tietämättömänä mistään teltan ulkoisesta elämästä! WAU!




Lauantaina oli sitten edessä vähän enemmän kilometrejä, taisi tulla yhteensä joku 7km. Tuntui kyllä jo omissakin jaloissa matkanteko tällä kunnolla. Vastaan tuli pari koiraakin, Pessi rähisi taas aika paljon. Osmon kanssa sen sijaan sujui yhteiselo, tosin Osmo ei muka enää aina jaksanut leikkiä kun oli pari kuukautta ”vanhempi”. Silti yhdessä käytiin vähän kokeilemassa uima-alkeita ja kepeistä piti taistella tietenkin. Ja toisen ruokakipossa oli aivan varmasti parempaa ruokaa kuin omassa!



Toisena yönä ei leirissä ollut muita joten saimme rauhassa fiilistellä iltanuotiolla. Toinenkin yö teltassa meni loistavasti, ainoastaan aamulle meni hermot kun Pessi alkoi rynniä hyttysverkon läpi innoissaan meitä tervehtimään. Pari reikääkin pojat saivat teltan kylkeen temmeltäessään, ärärärärä! Pitääkin leikkiä teltan ympärillä piirileikkiä! Sunnuntaina kävelyä oli onneksi vain kilometrin verran, ei olisi koirat kyllä jaksaneet enempää. Kävimme tekemässä ruoat riippusillan lähellä ennen kotiiinlähtöä. Siellä oli monta muutakin koiraa ja Pessi komensi kaikkea liikkuvaa. Tulipa taas turhauttava tunne. Vielä kun kymmenen neliön sisällä oli ainakin 11 alle 5-vuotiasta lasta niin jännitti kyllä itseäkin miten koira ottaa tilanteen. Mutta kokemuksia, kokemuksia. Toisaalta taas sain olla ylpeä pojan rohkeudesta riippusillalla (mikä riippusilta, en edes huomannut), Pessi menee kyllä aivan mihin vain, ei pelkää mitään maastoja! Osmoa sen sijaan hirvitti ja yli mentiin Teron kantamana :)


Kotimatkalla kävimme vielä syömässä jätskit Kouvolan keskustassa. Lopuksi autoon oli tunkua ja takapenkki taisi tuntua Pessin mielestä paremmalta kuin koskaan! Tässä onkin nyt pari päivää palauttelua reissun jälkeen, on varmasti voimat pois jätkillä ja omistajillakin! Pessi alkoi seuraavana päivänä vähän ontua toista etujalkaansa, täytyy seurata onko rasituksesta vai mitä lie. Käytetään se aika hyödyksi toisten koirien ohitusharjoittelussa Kaupissa, vähän kävelyä, aina muita koiria ja ihmisvilinää. Ainakin nyt heti maanantaina Pessi ei rähjännyt enää yhtään koiria, sain houkuteltua kepillä leikkimällä ajatukset muualle ja nameilla sain istumaan. Kun vaan pystyy pitää etäisyyttä isompana niin tuntuisi toimivan, jes! Juuri kun olin jo menettänyt pinnani tuon asian suhteen! Heh, tämä taitaa olla vasta alkua meidän murkkuiälle!

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Mökillä Lestijärvellä

Pessi kävi viikonloppuna mökillä uimassa, uskaltautui jo pari kertaa veden varaan vaikka sitten pitikin kääntyä äkkiä takaisin kun alkoi hirvittää uimaliikkeet! Mutta kovasti olisi tahtonut uutta ja uutta keppiä veteen, hauskaa oli! Olin myös pitemmän reissun veneessä kun kävimme yhdellä saarella. Siihenkin jo tottui kun nukkui suurimman osan matkasta tuuli korviin puhaltaen. Vielä mahtui syliinkin kun oikein änki ja asetteli, miksei muka isot koirat voi olla sylikoiria!



maanantai 8. kesäkuuta 2009

Vinttikoiraleikkiä

Pessi on tällä viikolla rähjännyt aika paljon toisille koirille. Koiria kun on tullut vastaan lähes joka lenkillä. En taas saa poikaa yhtään kontaktiin, plaah, miten motivois ittensä yrittämään edes! Niinpä toisten koirien kanssa leikkiminen on nyt äärimmäisen tärkeää. Tänään oli onneksi edessä leikkiä greyhound Osmon ja whippet-tytön Suvin kanssa. Aurinkokin paistoi viimein monen päivän sateen jälkeen. Pessi veti ihan hirveästi toisten perään taas, ei olisi malttanut odottaa leikkihetkeä. Pyysin kuitenkin viereen istumaan ennen kuin lähdimme kavereiden perään. Alisenjärveltä löytyi ihania niittyjä missä koirat saivat juosta vapaasti. Pessi innostui nyt heti leikkimään. Suvi vähän aluksi pelkäsi poikien menoa mutta lopulta Suvi näytti toisille että kuka osaa juosta, Pessillä ei ollut mitään mahdollisuuksia vinttikoirien vauhdissa, Suvi oli vain että ”ottakaa pojat kiinni, hah!” Pessi joutui lenkillä ohittamaan myös useamman vieraan koiran. Se ohittaminen menikin paljon paremmin kun Pessi otti mallia Osmolta ja Suvilta. Pari viimeistä koiraa ohitettiin jo aivan ilman rähisemistä. Hmm, eipä tullutkaan mieleen että voisi käyttää tässäkin asiassa mallioppimista! Toivottavasti nämä päivät nyt kehittävät poikaa ja ukko huomaa ettei toisissa koirissa ole mitään kamalaa. Nyt kuitenkin parempi mieli jo, toivoa on saada räyhääminen pois jo pentuaikana. Kotona laitoin pojalle punkkisuojan iholle, kun ei tiedä josko tuoltakin niityiltä tarttui mukaan jotain pöpöjä.



maanantai 1. kesäkuuta 2009

Eka viikko kerrostalossa

Sunnuntaina oli kovin kuuma päivä. Lähdimme tutustumaan lähialueeseen. Iloksemme huomasimme että tässä on paljon pikku metsiä aivan talon kulmalla ja Kaupin metsät aivan vieressä tietenkin. Kävimme katselemassa ihmisvilinää, paljon oli koiriakin liikkeellä. Pessi käveli yllättävän nätisti (liekö helle vaikuttanut) mutta ehkä kuitenkin Rovaniemellä käynti on auttanut ettei ihan mettistä tultu tänne. Ryntää lähinnä vain juoksevien ihmisten ja pyörien perään, autoista ei välitä yhtään täällä. Kävimme Kaupin rannassa vähän kahlailemassa mutta täytynee odottaa sateisempia kelejä ettei ole niin paljon muita siellä yhtä aikaa.

Pessi näki pitkästä aikaa kavereitani, Artoa, Katia ja Markoa ja tykkäsi heistä kyllä, taisi muistaa vielä! Maanantaina nähtiin toinenkin vanha kaveri: Osmo, joka oli ensimmäinen vieras koira jonka Pessi näki. Pessi haukkui ensin paljon Osmoa mutta lähdimme sitten Osmon ja Heidin perään kävelemään. Pessi ei olisi malttanut millään odottaa että pääsee leikkimään vaan kiskoi Osmon perään. Viimein pääsimme metsään asti, missä kiersimme tunnin verran. Pojat loikkivat ihan hulluja kalliokieleke-loikkiakin kun oli niin vauhti päälllä etteivät ehtineet katsoa mistä alas, mitä toinen edellä, sitä toinen perässä. Sitten kyllä pojat jo lopahtivat ja menimme kotiin, uni maittoi pojalla illan jälkeen! Oli kiva saada Osmo taas takaisin meidän arkeen, näemme varmasti taas pian!

Tiistaina teimme vähän jälkeä ja löysimme samalla agilityradan ja sakemannien suojelukoirareenit. Illalla menimme Pekan ja Tepan kanssa Hervantaan Birgitan polulle. Pessi nuoli ihan hulluna veljeni Pekan naamaa kun näkivät toisensa! Pessi oli aivan musta sen reissun jälkeen joten joutui pesulle koska seuraavana päivänä oli edessä match show. Sadepäiviä tulossa, tosin se ei meitä haittaa, saapahan olla rauhassa ulkoilemassa.