Paluu Sieppijärvelle

Huh, viimein takaisin Lapissa! Oli kyllä kommelluksia ennen kuin pääsi kotiin. Perjantaina kun olimme saaneet auton pakattua täyteen niin vaihdelaatikko sanoi poks 50km Tampereelta. Siinä sitten meni koko homma uusiksi ja piti alkaa miettimään miten matka jatkuu. Auto hinattiin korjaamolle ja ihana ystävämme Heidi tuli hakemaan konkkaronkan takaisin kaupunkiin yöksi. Onneksi seuraavana päivänä sattui menemään yöjuna Kolariin (tähän aikaan kun menee noin kerran viikossa). Niinpä sumplimme rotille hoitajat Tampereelle ja raahasimme kymmenen kassia tavaroita ja koiran junaan, kaverien avustamana. Junamatka meni ihan mukavasti, mitä nyt Pessi vahti koko vaunua ja haukkui jokaisen ohimenneen ihmisen, siinä jäi siis yöunet vähille. 12 tunnin jälkeen seurue oli kuitenkin tyytyväinen että kotiin oli viimein päästy!


Pohjoisessa oli tullut aivan kesä ja vihreää! Täällä on kyllä niin ihanaa olla! Teimme Pessille kotipellolle heti piiiiitkän jäljen makkaran kanssa. Pessi meni jäljen aivan mielettömän hyvin! Malttoi ekan kerran mennä nyt ihan rauhassakin jopa ja meni kulmakäännöksetkin siten paljon paremmin. Pessi iloitsi tutuista kotimaisemista. Itikat vain pääsivät pahasti syömään mahasta, onneksi on paksu turkki muuten niin eivät pääse iholle asti.

Tässä nyt sitten ollaan pari päivää muuttopuuhissa. Muutamme toiseen taloon, Käkivaaran päälle Sannariinan ja Tonin entiseen asuntoon. Siellä on 100 neliötä asuttavana ja valtavan kokoinen piha peltoineen. Mahtuisi vaikka tuplaten vielä meidän eläinmäärä tuonne olosuhteisiin! Viikonlopun pelastuskoiraleiriä odotamme jo kovasti, sitä ennen treenaamme jälkeä ja tokoa niin paljon kuin vain ehdimme, täällä kun on niin hyvät puitteet molempiin! Pessi on nyt alkanut taistelemaan tosi hyvin lelujen kanssa, tänään huomasin että poika nautti lelupalkkiosta aivan eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin! Eiköhän meistä vielä jotain tule :)