Vihdoinkin se päivä koitti: muutimme peikon kanssa virallisesti Sieppijärvelle! Keskelle, ah ei niin yhtikäs mitään! Parasta. Olo on helpottunut kun 800 km edestakainen ajo saa nyt jäädä. Muutamia reissuja vielä joutuu tehdä työn puolesta etelään kevään aikana (ja myös siksi että jää aivan liian kova ikävä kaikkia tärkeimpiä ystäviä siellä, mukaanlukien koirapiirit ja koiran ystävät!)
Talvi se vaan jatkuu ja jatkuu. Tällä viikolla olen toivonut useampaan kertaan että kesä tulisi. Se tunne kun rämpii koiran kanssa puoliumpisia metsäpolkuja reidet maitohapoilla ja lenkin jälkeen huomaa vielä ettei koira ole edes yhtään väsynyt...Saisipa aktivoitua koiraa jo jäljestämisellä tai muilla maastojutuilla. Kyllä tässä ennemmin oma kunto loppuu kuin nuoren koiran päivävirta. Ens talvelle hommaan kyllä kunnon sukset ja koiralle vetovaljaat niin jaksaa tämäkin tyttö hiihtää Käkivaaran rinteen myös ylöspäin! Kun kerran piti päästä asumaan vaaran päälle!
Kotimaisema
No nyt on ainakin lunta!
No nyt on ainakin lunta!
Voi Satu - Lapin talvi on piiiiitkäää...mutta ihana! Toukokuussa Käkivaaran rinteet on sulat ja silloin jäljestetään ja treenaillaan esineitä!
VastaaPoistaSulanmaan aika on kuitenkin touko-lokakuu joten siinä kyllä ehtii yhtä jos toista!
Pistetään Pessille se BH tavoite kesäksi ja syksylle alojälki...;-)