Hallainvuoren lauma vieraanamme

Käkivaarassa raikui koirien haukku ja murina varmasti koko Sieppijärven kylään asti kun vieraaksemme saapuivat Hallainvuoren lauma, Hannele + koirat Indy ja Sissi. Pessi, äiti ja täti leikkivät aamusta iltaan hurjia takaa-ajoleikkejä rallaten taloa ympäri maa tömisten. Pessi tahtoi kovasti oppia leikkimään mamman ja Sissin kanssa mutta äiti oli pojalleen välillä kovana eikä Pessi päässyt aina helpolla mukaan narttujen leikkeihin. Mutta Pessi oli tyytyväinen että sai juosta leikin mukana ja ottaa mallia esikuviltaan, Pessi on vielä niin hölmö kakara ettei oikein ymmärrä mitä missäkin tilanteessa tapahtuu ja koska mitäkin saa tehdä ;) Mutta Pessi fanitti naisiaan taas aivan sata lasissa eikä mikään muu kuten Satu tai Ansku mahtuneet pojan pään sisälle koko viikonloppuna, vain yksi asia oli mielessä, ihana ÄITI!


Ensimmäisenä päivänä teimme kävelyretkenretken Käkivaarassa ihanassa aurongonpaisteessa ja kuuraisessa metsässä, luonnon värit olivat mahtavat. Kaikki taisivat unohtaa kaupungin pölyt samoin tein. Kävimme retken myös Kolarinsaaressa mökillä. Kotiin tullessa pellollamme seisoi 3 hirveä, se oli upea näky! Onneksi koirat eivät ehtineet saada vainua ja painua perään, sen verran kovia nenänkäyttäjiä nämä kaikki ovat!


Nenänkäytöstä päästiinkin jäljestämisaiheeseen, päätimme perjantaiaamuna vähän treenailla kotipellolla, opetin Hanneleelle miten päästä alkuun jäljen tekemisessä. Sissi oli luonnonlahjakkuus tässä lajissa ja olisi tahtonut mennä paljon pidemmänkin jäljen, tosi tarkasti eteni ja haisteli joka askeleen. Pessi näytti mallia miten vähä pidempi jälki hoidetaan, Pessillä homma sujui taas varsin hyvin. Illalla kävimme vielä porukalla tottistreeneissä Pellossa. Annika pitää siellä tokon alkeiskurssia. Minua jännitti kovasti miten Pessi suhtautuu toisiin koiriin, pelotti rähinä mitä viime kerroilla on ollut ilmassa. Mutta homma menikin sata kertaa hienommin kuin olin ajatellut, ei yhtäkään ääntä päästänyt vaikka kentällä oli noin 8 muuta koiraa. Pessi otti hyvin kontaktia ja kaikki onnistui aivan kuten kotonakin. Vähän seuruuta ja paikkamakuuta, eniten harjoittelimme juuri tuota kontaktia. Hannelekin näki kuinka taivata meidän pikku-ukko jo on ;)


Lauantaina aurinko jaksoi paistaa aina vaan ja lähdimmekin retkeilemään Ylläksen tuntureille. Kolmella valkoisella riitti taas virtaa, vähän liikaakin, ei oltu päästy kuin matkan alkuun kun Indy plumpsahti reppunsa kanssa järveen ja mitä muut perässä: ai me mennään uimaan ja hups vaan kaikki olivat märkiä! Itse en voinut muuta kuin nauraa, matka jatkui mukavissa tunnelmissa vaikka itse en kovin ylös pystynytkään kiipeämään tällä kertaa mutta kuulemma oli kivat maisemat olleet.


Sunnuntaina ajelimme jo liiankin tutuksi käyneen PIIITKÄN reitin Pohjanmaan kautta Tampereelle. Pessikin mahtui mukaan "tila-autoomme" pienen kikkailun jälkeen. Pessi pääsi sunnuntaina vielä näyttämään sukulaisilleen omia Pohjanmaan huudeja ja pitkiä peltoja ja sai hetken verran vielä kulkea pohojanmaalla "leveästi" ennen kaupungin ahtauttta. Hannele, Indy ja Sissi hyppäsivät junaan, Pessi vähän mökötti aluksi eroa mutta pojan on nyt hyvä vähän levätä juoksentelun jälkeen. Olipa ihana viikko, aika tosiaan taas kerran vain pysähtyi.