keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Valkoisia haaveita

Tulevaisuuden suunnitelmia...

Olen pohtinut pitkään rakkaan rotuni tulevaisuutta. Jostakin syystä on olemassa vain yksi rotu mikä on sydämessäni ylitse muiden: valkoinenpaimenkoira.

Se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Niin kuvissa kuin myöhemmin tapaamieni yksilöiden myötä. Eikä pelkästään sen takia että valkoinen on lempivärini! Ensimmäiset tapaamani koirat olivat Hanneleen Indy ja Sissi. Ensitreffeillä en voinut muuta kuin ihailla näiden koirien olemusta. Se oli siinä :)

Ensimmäinen valkoinenpaimenkoira, Pessi tuli minulle noin 3 vuotta sitten... yllätys, yllätys, samaiselta Hanneleelta. Pentu vei minut mennessään, liiaksikin. Teini-iän koittaessa löysin itseni selailemasta ongelmakoirakirjoja ;) Samaan aikaan oli kauhea tarve saada kokeilla Pessin kanssa kaikkia mahdollisia harrastuslajeja. Tämä koira oppi niin nopeasti ja se halusi aina antaa koko sydämensä minulle. Uskoin että meistä voi tulla mitä vaan!

Tämän tunteen myötä uskoni rotuun on tänä päivänäkin vahva. Tällä hetkellä treenaan toki eniten muun rotuisten koirieni kanssa mutta tiedän että valkkarista voisi saada irti vielä paljon enemmän. Tiedän myös että Pessillä voisi olla paljon tiukemmat arkisäännöt, koira vie minua edelleen mennessään ;) En ymmärrä miksi tämän koiran kohdalla katson niin paljon "läpi sormien" :p Junioreillamme on paljon tiukempi kuri!

Kesän aikana kävin tärkeän matkan Virossa Monikan luona, kennel Born To Win White. Monikalla ja minulla on paljon samankaltaisia näkemyksiä rodun tulevaisuudesta. Monika harrastaa koiriensa kanssa jälkeä, tottista ja suojelua. Ja nimenomaan kilpailee! Tällä reissulla näin asioita joita toivoisin muidenkin kasvattajien ymmärtävän. Rotumääritelmäkin sanoo "Valkoinenpaimenkoira on perhe- ja seurakoira. Valpas vahti, erittäin lapsirakas, eloisa ja oppivainen työkoira. Missä näkyy tämän päivän työkoiran kasvatus?!? On sääli jos tästäkin rodusta tehdään sohvakoira, niitä rotuja on jo muutenkin tarpeeksi. Ostakoot ihmiset sellaisen muualta.

Syksyn aikana olen selaillut lähinnä netin kautta erilaisia koiria Keski-Euroopasta, Ruotsista jne. Muutamia mielenkiintoisia yksilöitä löytyy, hyviä koetuloksia IPO-puolelta, muutamia mielenkiintoisia videoitakin. Yritän päästä mukaan rodun tilanteeseen. Työtä tehdessäni päätin että jos ainakaan kotimaasta ei kerran löydy minulle sellaista koiraa mitä haluaisin niin täytyy alkaa kasvattamaan sellainen itse!

Eli suunnitelmana "käyttölinjaisen" valkoisenpaimenkoiran kasvattamisen aloittaminen!

Tätä varten täytyy tehdä muutamia merkittäviä asioita, mm. saada kunnon tilat koirille, käydä kasvattajan peruskurssi, anoa kennelnimi, matkustaa ja tavata kasvattajia eri puolella Eurooppaa, olla onnellinen saamistani suhteista kokeneimpiin kasvattajiin, toivoa että minulla on hyvä tuuri ja vielä enemmän onnea jne jne..

Yksi merkittävä seikka tosin jo varmistui:

Meille saapuu tuliaisena Helsingin Voittaja-näyttelystä valkoinenpaimenkoira narttu pentu,
Born To Win White Oodi, ikä 10 viikkoa. Arvioitu saapumisaika 5.12.2011... 

Tämä pentu tulee erittäin mielenkiintoisesta yhdistelmästä:

 RH-E FL, KK1, EST CH Joulumaan ArcticOodiLucia x IPO3, FH1 Gringo of White Finess

 Kuva Monika Laneman

Olen nähnyt emän itse viime kesänä ja leikittänyt sitä. Lucialla on erittäin voimakas saalisvietti ja taistelutahto ottaen huomioon tämän rodun. Se oli suurin syy miksi kiinnostuin tämän nartun jälkeläisistä. Lucian emä taas on kennel Joulumaan kantanarttu Fleed Wood Mac's Arja, lt 210p. Arja on erittäin hyvä koira!

Uros on Keski-Euroopasta ja sillä on suojelusta IPO3-tulos sekä erikoisjälkikoetunnus. Uros on itselleni kysymysmerkki mutta kasvattaja Monika Laneman sanoi pitäneensä näkemästään. Minun on siis luotettava vain viisaampiini :)

Oodi tulee olemaan yhteisomistuksessa Maarit Sallan kanssa. Monika on valinnut meille sopivan narttupennun. Hieman häiritsee se että ei ole itse päässyt näkemään tai valitsemaan pentua mutta kuten niin monesti ennenkin, hyvä tuuri on usein se mikä ratkaisee eniten!

En malta odottaa että viikko kääntyisi seuraavaan...Sisimmissäni on perhosia jollakin erityisellä tavalla mitä oli myös 3 vuotta sitten kun ensimmäinen valkoinen pallero tepasteli elämääni! Tavallaan en odota tältä pennulta mitään mutta samalla odotan kaikkea! Tiedän että jalostustavoitteeni ovat hurjan korkealla, ja niin ne pitääkin olla jotta tätä rotua saadaan oikeasti eteenpäin. Loppu on kiinni onnesta!

 
P.S. Suuri kiitos erityisesti Hannele Merikallio, Maarit Salla ja Monika Laneman!

5 kommenttia:

  1. Onnea jo etukäteen uudesta tulokkaasta! :---)

    VastaaPoista
  2. Heh, vasta katselinkin kys. kennelin kasvatteja kun osui youtubessa muutama linkki silmään suojeluharjoituksista _valkkareilla_ ja oli pakko ottaa selvää että mistäs päin tällaista materiaalia löytyy. :D

    Itselläni myös harmittaa rodun nykyinen vallitseva jalostussuuntaus, mikä luultavasti saakin kallistumaan tulevaisuudessa belgien tai beussin puoleen vuoden parin päästä (jos se BH saadaan joskus läpikin tän kanssa). On sitä välillä miettinyt lk valkoista narttuakin, mutta terveysongelmat ja käytösongelmat mitä tullut Velmun kanssa tullut vastaan aika lailla latistavat koska olisin luultavasti ekan vuoden kestopaniikissa että mitähän tälle yksilölle nyt sitten tulee. Vaikka kiva koirahan tuo nykyjään on.

    Nuo Born to Win kennelin koirat ovat kyllä omaan silmään hyvärakenteisia ja juuri sellaisia kuin mielestäni valkkarin kuuluu näyttääkin. Eikä löysän näköisiä pystykorvaisia labbiksia/kultsuja mitä joskus näkee. :)

    VastaaPoista
  3. Moi, kiva blogi sulla. Onko sulla mahdollisuutta ottaa minuun yhteyttä liittyen kuvaan joka on otettu Pellon rohki-hallissa. Olisin kiinnostunut käyttämään kuvaa hallin markkinoinnissa. Osoitteeni on toni@tornionlaaksonyrityspalvelu.fi

    VastaaPoista
  4. Wau! Mahtavia suunnitelmia sinulla. Olen aivan samaa mieltä, valkkari on aivan loistava työkoira, jonka kanssa voi tehdä lähes mitä vain, mutta perhe- ja seurakoirana sitä mainostetaan. Suomalaisten kasvattajien esimerkin näyttö (näyttelyt) ei yhtään edesauta rodun työominaisuuksien kehittämistä. Itse olen jo ollut luopumassa valkkarihaaveistani juurikin sen takia, että Suomessa rodun harrastusominaisuuksiin ei panosteta laisinkaan. Toivon että pääset kasvatussuunnitelmissasi pitkälle ja mikäli joskus sinulla syntyy lupaava pentue käyttövalkkareista, pidän ehdottomasti korvani ja suunnitelmani auki sen varalta :)

    VastaaPoista