Nyt on taas kerran aika pysähtyä tarkentamaan omaa käyttäytymistä koiran kanssa. Pessi täytti juuri 9kk ja pojasta on tullut todella suojeleva nuori murkku jolla lisäksi on voimakas mörkökausi. Viikon aikana on säpsähdelty heinäpaaleille, tuulessa heiluvalle pressulle, vaatekasalle, puskan takaa ilmestyneelle pipopäiselle miehelle ja mitä milloinkin. Kotireviiriä Pessi puolustaa voimakkaasti ja ilmoittaa ulvoen vieraista tulijoista. Aloitimmekin toteuttaa mustavalkoisesti vieraiden tervehtimisrituaalia missä Pessin pitää odottaa istuen tai maaten paikoillaan kunnes olemme itse tervehtineet vieraat ensin. Samaan syssyyn meillä alkoi perushuomioimattomuus, tämä on nyt jo viikossa rauhoittanut paljon koiraa.
Kaiken lisäksi Peikko lähti viikonloppuna mukanani Tampereelle uuteen asuntoon. Nyt kun tulee uusi muutos muutenkin, on jotenkin helpompi uudistaa kaikki samaan syssyyn ja tehdä koiralle uudet tavat selväksi. Lenkeillä Pessi kulkee nätisti sivullani, ei se ole koskaan kyllä vetänytkään mutta olen silti tarkentanut vielä huomiota että missään kohdassa lähtiessä lenkille ei rynnitä yhtään ja jos koira kiihtyy ja stressaantuu jostakin, rauhoitan koiran välittömästi ja yritän muutenkin olla itse äärimmäisen rauhallinen ja itsevarma ohituksissa. Olen taas katsonut Cesar Milanin DVD:tä ja itseluottamus on huipussaan, näyttää niin helpolta että varmasti mekin pystytään samaan :P Todella ylpeä olen ollut tähän pariin päivään mitä olemme Tampereella kulkeneet. Pessi ei kiinnitä yhtään huomiota ihmisiin vaikka olemme nähneet monenlaista vilskettä, pyöriä, rullaluistelojoita, juoksijoita jotka menevät ohi takaakin vauhdilla. Pari lastakin meitä tuli tervehtimään ja Pessi alkuepäilyn jälkeen rauhoittui hienosti lasten viereen. Yritän edelleen välttää etteivät vieraat huomioi koiraa että se alkaisi luottaa siihen että me ohitamme kaiken mitä tulee vastaan.
Toisista koirista Pessi ottaa hirmuisesti painetta. Olimme lauantaina match showssa missä Pessi räyhäsi ihan hirveästi toisille koirille jos ne tulivat liian lähelle. Tuo oli kyllä tosi kova stressi koiralle joka on taas päässyt Lapissa mettittymään pahasti mutta olimme paikalla niin kauan kunnes koira oli rauhoittunut ja lopulta makoili maassa ja antoi toisten koirien mennä ohi. Tuli kyllä sellainen olo että onneksi meidän ei tarvitse väkisin tehdä tästä näyttelykoiraa. Ei sinänsä enää harmita ettei toinen kives laskeutunut. Positiivista päivässä oli se että jos Pessin pisti tekemään töitä, seuraamaan tai muuten tokoilemaan koirien ympäröimänä, olisi vierestä saanut varmaan mennä vaikka karhu eikä se olisi häirinnyt. Tämä oli itselle erittäin helpottavaa tulevaisuuden harrastuksia ajatellen. Koira pystyy tekemään töitä paineistettuna ja häiriön alaisuudessa. Päätinkin että huonoja kokemuksia päivästä ei mietitä vaan iloitaan näistä tärkeimmistä asioista! Teimme ulkona Suvin kanssa myös tokon luoksepäästävyyskokeen mikä meni todella upeasti eikä Pessi siinä paineistunut vieraasta ihmisestä joka tuli taputtamaan päätä. Match showssa ei sitten antanut taas kerran tuomarin katsoa hampaita, olisi kuulemma muuten saanut ehdottomasti punaisen nauhan, ravasti todella nätisti ja seisoi paikallaan (heti rauhassa kun sai tehdä jotain ns. työtä) mutta lopputulos sinisten neljäs isoissa pennuissa.
Luulen että Pessillä on erittäin kova suojeluvietti, täytyy varmaan kysyä tähän neuvoja ja miettiä miten koira voisi purkaa viettiä oikein, miten sen saa hallittua ja miten siitä voi palkata oikeassa kohdassa. En usko että koiran luonnetta voi muuttaa, tuskin suojeluvietti koskaan kokonaan pois jää, täytyy vain saada se hallintaan. Toisia koiria aloitamme nyt ohittamaan päivittäin niin että kierrämme ensin tarpeeksi kaukaa ettei Pessi paineistu liikaa ja sitten pikku hiljaa lähemmäksi jos siltä näyttää että koira alkaa luottamaan ohituksiin. Eiköhän me tämäkin saada kuntoon, kaiken muun Pessi jo ohittaa niin nätisti kun on vain jaksanut tehdä töitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti