Treenisuunnitelmia

Uudella innolla kesän treenejä kohti. Oma sairastelu on vienyt toista kuukautta. Tokotavoite jäi kesken mutta ehkä on hyvä muutenkin antaa koiran saada vähän ikää lisää. Myös lunta on ollut valtavasti…ja on edelleen joten eipä tässä nyt ole juuri mitään toisaalta menettänyt ainakaan maastojen suhteen. Hyvä vaan että tuli pidempi tauko kaikkeen. Koirakin kun on aikuistunut iiiison askeleen sillä aikaa ja mörötkin on lähestulkoon karistettu kannoilta :) Pessistä on tullut aika lailla kaikkien kaveri ja lasten kanssakin touhuaa jo huomattavasti itsevarmempana kuin ennen.

Kilpailusuunnitelma 2010:

1. BH-koe (syksyllä)
2. Startata toko ALO-luokassa, tavoitteena TK1 (syksyllä)

Kesän treenisuunnitelma:

1. Toko: kesätauolla
2. Tottelevaisuus: BH-koetta varten hiottava vielä tottelevaisuusliikkeitä, lähinnä liikkeestä pysähtymiset ja pitkä paikkamakuu. Lisäksi aloitetaan varmaan estehyppyjen harjoittelu ja saatetaan opetella jokin muu uusi liike kuten eteenmeno.
3. Jälki: kaikenlaisia jälkitreenejä, mahdollisimman paljon erilaisia maastoja. Aloitetaan keppien ilmaisu ja yritetään saada se varmaan kuntoon kesän aikana.
4. Haku: Jos treeniporukallamme into jatkuu samana kuin viime kesänä, harjoitellaan Pessille varmaankin haun ilmaisu tulevana kesänä
5. Esine-etsintä: Erilaisten esineiden noutaminen erilaisissa paikoissa, noutokapulan noutaminen, esineruutu, jätetty esine (kuten etsintäkokeessa)

Muita tavoitteita on leikkiä paljon saalisleikkejä jotta motivaatio kantaisi läpi pidempienkin treenien. Tietenkin tahdon myös kehittää edelleen meidän hyvää suhdetta ja parantaa muutenkin luottamusta ja ohjattavuutta arkitilanteissa. Sitten varmaan juostaan paljon metsässä Pessin niin rakastamaa viestijuoksua (Pessi juoksee Anskun luo ja sitten taas minun luo ja sitten taas Anskun jne). Niin ja uimistakin pitäisi opetella vielä jotta ei tulisi ihan mammanpoikamaine! ;) Siinäpä sitä, tulis jo kesä!

Videolla liikkeestä maahanmeno talvisissa vappumaisemissa. Olispa kaikki aina yhtä helppoa. Ekan kerran tein tämän liikkeen kokonaisena ilman apuja ja se meni kerrasta nappiin. Pitää vissiin useamminkin pitää pitkiä taukoja!

Pöpöinen pääsiäinen

Pääsiäinen meni meidän perheen kannalta erittäin rauhallisissa ja tautisissa merkeissä; Sisällä.Olimme molemmat kipeitä koko pääsiäisen. Silti pääsiäiseen mahtui monta ihanaa hetkeä...







Sisällä parhaiten viihtyivät Myy ja Kaapo. Myyllä ja Pessillä kuherruskuukausi kesti koko pääsiäisen, eli Myyn Kiiman ajan. Onneksi Milla, Oliver ja Kaapoovat viimein innostuneet ulkoilemaan kunnolla. Oikein itse pyytävät päästä pihalle! Milla varsinkin on jo enemmän ulkona kuin sisällä. Neiti sipsuttaa pihaa ympäri pitkin päivää ja eiköhän se kyläluuta kohta laajenna reviiriä kotipihanki ulkopuolelle. Niin, että naapurit odottakaas vaan!

Milla metsäretkellä

Vaikka asummekin keskellä vaaraa metsän suojassa ” kaukana sivistyksestä”, on tämä pihapiiri osoittautunut kylän pääsiäisvieraiden suosituksi lenkkipoluksi. Vaikka Pessin lenkit jäivätki pääsiäisenä kovin lyhkäsiksi, oli Pessilla ikkunasta ihmettelemistä kerraksi jos toiseksi. Samaan pihapiiriin ilmestyi satunnaisten lenkkeilijöiden lisäksi nimittäin vuokranantajamme ”mökilleen” perheensä kanssa. Pessi jaksoi haukkua sekä ikkunan tältä, että siltä puolelta neljää lasta ehkä päivän, jonka jälkeen se tottui pihalla oleviin ”outoihin hiippareihin”.

Talon isäntä

Tottakai kun arki koitti, loppui Anskun flussa ja pääsee Pessikin pitkästä aikaa pikku hiljaa kunnon lenkeille. Kunpa nuo tänä aamuna saavutetut hanget jaksaisi kannatella meitä edes muutaman päivän!

Keväthangen riemua

Poseerausta

Päivitettyjä kuvia meidän perheenjäsenistä. Usein tuntuu että niitä on...noh, liikaa. Siitä huolimatta suunnitelmissa oli toisen koiran hankinta mutta jouduimme valitettavasti perumaan pentuvarauksen sairasteluni myötä. mutta ehkä syksyllä uusi yritys saada Pessille tyttökaveri.

Pessi 1v 3kk



Milla 7v



Oliver 5v



Kaapo 4-5v



Myy 9kk

Rotat Aapo & Viljami 1v

Puuha-Pete

Miten eläintarha pärjää jos itse sairastuu eikä jaksa edes lenkittää koiraa? Melkoinen viikko takana kun olen ollut niin huonossa kunnossa yksin kotona. Onneksi Ansku palasi Norjan reissulta ja pääsi Pessikin taas pidemmille metsälenkeille! Onneksi meillä asuu täällä niin paljon tuttuja että Pessi on päässyt välillä päivähoitoon. Tässä pari kuvaa, kyllä tuo keksii itselleen tekemistä jos toistakin, en edes halua tietää miltä piha näyttää kun lumet sulavat pois ja sieltä paljastuu koko talven rakennelmat ja kaivuu-hankkeet :)

Aurinko, sukset ja Olos-tunturi

Pitäähän minunkin viettää tätä hiihtolomaa jotenkin, vaikkei minulla mitään lomaa varsinaisesti olekaan. Tänään oli taas kerran upea auringonpaiste. Niinpä pakkasin mukaan sukset, lumilaudan ja koiran ja suuntasimme Muonion Olokselle. Sukset ja koira vei voiton tälläkin kertaa, en ole vieläkään saanut aikaiseksi käytyä lautailemassa vaikka rinteet on ihan vieressä. Sen sijaan olen hiihtänyt tänä talvena enemmän varmaan kuin viimeiseen 10 vuoteen yhteensä :)

Kun tuossa edellisessä tekstissä vielä epäilin että tuleekohan tästä meidän hiihtohommasta yhtään mitään niin tänään akkaa vietiin narussa sellaista kyytiä että ei tarvi enää arvuutella :D No vielä ei varsinaisesti voida vetoja paljoa ottaa kun Pessi on nuori mutta oppi tänään selvästi esim sen että pitää juosta minun edellä eikä solmia minua remmillä ympäri tai talloa suksien päällä. Pysähtymiskäsky onnistui jo melko hyvin mutta hiljentää koira ei vielä osaa ;p Pitää vissiin keksiä siihen joku oma sana! Oloksen ladut olivat aika hurjat ja kun minulla oli alla vielä miljoona kertaa paremmat sukset mitä kotona niin alamäissä välillä sai vain toivoa että toivottavasti kukaan ei kierrä lenkkiä väärään suuntaan tai tulee kyllä ruumiita!

Välillä vähän lunta janoon

Tässä muutama tykkyluminen kuva! Oli tosi ihanaa! Pessi oli tosi nätisti (unohti vissiin pakata murkkuiän mukaan tänään) ja oppi että toiset hiihtäjät ohitetaan nätisti sivulla "hiihtäen" ja vaikka minä juttelen ihmisten kanssa niin Pessin ei tarvi siihen väliin sanoa yhtäkään mielipidettä. Lapsetkin saivat kiertää tänään koiraa ympäri ja pääsipä linssilude vielä japanilaisturistien kameraankin matkamuistoksi! On se rankkaa olla valkoinen, ihana, pehmoinen jääkarhu kun aina saa niin paljon huomiota ihmisiltä!

Olos-tunturilta