Aurinko, sukset ja Olos-tunturi

Pitäähän minunkin viettää tätä hiihtolomaa jotenkin, vaikkei minulla mitään lomaa varsinaisesti olekaan. Tänään oli taas kerran upea auringonpaiste. Niinpä pakkasin mukaan sukset, lumilaudan ja koiran ja suuntasimme Muonion Olokselle. Sukset ja koira vei voiton tälläkin kertaa, en ole vieläkään saanut aikaiseksi käytyä lautailemassa vaikka rinteet on ihan vieressä. Sen sijaan olen hiihtänyt tänä talvena enemmän varmaan kuin viimeiseen 10 vuoteen yhteensä :)

Kun tuossa edellisessä tekstissä vielä epäilin että tuleekohan tästä meidän hiihtohommasta yhtään mitään niin tänään akkaa vietiin narussa sellaista kyytiä että ei tarvi enää arvuutella :D No vielä ei varsinaisesti voida vetoja paljoa ottaa kun Pessi on nuori mutta oppi tänään selvästi esim sen että pitää juosta minun edellä eikä solmia minua remmillä ympäri tai talloa suksien päällä. Pysähtymiskäsky onnistui jo melko hyvin mutta hiljentää koira ei vielä osaa ;p Pitää vissiin keksiä siihen joku oma sana! Oloksen ladut olivat aika hurjat ja kun minulla oli alla vielä miljoona kertaa paremmat sukset mitä kotona niin alamäissä välillä sai vain toivoa että toivottavasti kukaan ei kierrä lenkkiä väärään suuntaan tai tulee kyllä ruumiita!

Välillä vähän lunta janoon

Tässä muutama tykkyluminen kuva! Oli tosi ihanaa! Pessi oli tosi nätisti (unohti vissiin pakata murkkuiän mukaan tänään) ja oppi että toiset hiihtäjät ohitetaan nätisti sivulla "hiihtäen" ja vaikka minä juttelen ihmisten kanssa niin Pessin ei tarvi siihen väliin sanoa yhtäkään mielipidettä. Lapsetkin saivat kiertää tänään koiraa ympäri ja pääsipä linssilude vielä japanilaisturistien kameraankin matkamuistoksi! On se rankkaa olla valkoinen, ihana, pehmoinen jääkarhu kun aina saa niin paljon huomiota ihmisiltä!

Olos-tunturilta