Tulipahan talvi viimein tännekin! Koiraa pakkaset ei tunnu hidastavan, yhtä innolla nenä viipotti hajujen perässä tänäänkin. Vietimme aamulla pari tuntia omassa maailmassa, tuntui ettei kukaan muu ihminen ollut tajunnut miten kaunis Näsijärven ranta oli kirpeässä pakkassäässä...onneksi...saimme olla kahden vain ja koirakin sai olla vapaana.
Käytiin pitkästä aikaa tokoilemassakin kentällä. Aika pitkä pätkä jo seuraamista + täyskäännösten harjoittelua. Sitten muutama liikkeestä seisominen, mitkä ei oikein tänään onnistunu niin hyvin kuin sisällä jo menee, kentällä kävelevät lapset olivat liian suuri häiriö ja Pessi unohtui vain tuijottamaan niitä. Lopuksi luoksetuloon vauhtia, vapauttamalla jalkapallon perään. Huomasin että jalkapallo näyttäis olevan ehdottomasti paras palkkio, tuli tuplasti vauhtia poikaan lisää kun näki pallon. Pallon avulla onnistui sitten liikkeestä seisominenkin hurjan hyvin kun piti vielä kokeilla kerran kiellon päälle!
Muuten ei olla tehty mitään jännää, paitsi itsenäisyyspäivänä kokeilin kepillä jäätä ja vein Pessin ulos samaan aikaan kuin kaupunki järjesti ilotulituksen. Halusin kokeilla onko tullun paukkuarkuutta. Olimme parin kilometrin päässä ampumispaikasta, eikä koira reagoinut mitenkään! Niin hyvä juttu! Me vain tehtiin pikku noutoharjoituksia samaan aikaan kun taivaalla paukkui pommit ja koira vain oli sitä mieltä että lisää leikkimistä ja treenaamista! Huh, näyttäisi varsin hyvältä, pitää vielä totutella ampumisiin kevään aikana niin tulevaisuus pk-puolella on meidän ;) Perjantaina Pessi pääsi vihdoin myös metsään irrottelemaan vinttikoirakaverin Osmon kanssa! Ei varmaan tarvi sen enempää kertoa minkä määrän rymyämistä kaks nuorta koiraa saa aikaan kun molemmat ovat vain kiertäneet 2 viikkoa remmilenkkejä. Voin sanoa että jos koirat olisivat itse saaneet päättä, oltais metsässä oltu varmaan pari päivää putkeen eikä vieläkään olisi väsy painanut! Muita kuulumisia vielä sen verran että ostin uuden auton, citroen C5 farmarin, sillä silmällä että sinne mahtuu helposti 2 isoa koiraa ;)
Viikonloppuna kävin messarin näyttelyissä. Kaaosmaisesta päivästä ei kauheasti jäänyt käteen mitään ihmeitä, olin suunnitellut katselevani useita eri rotuja kun niin paljon upeita koiria paikan päällä mutta missasin lähes kaiken kun jumiuduin 1,5 tunniksi parkkipaikkajonoon. Kiukun nieltyäni päivästä tuli kuitenkin suht kiva. Ehdin katsella melkein kokonaan suursnautserit, sillä lopputuloksella että päätin lopullisesti että meille sellainen tulee ensi vuonna!!! Olen luvannut että tuo koira tulee oleman enemmän Anskun vastuulla, minulle riittää vielä koulutettavaa tämän oman nulikan kanssa! Päätin myös että minun seuraava oma koira on ehdottomasti sakemanni, sellainen iso uros (sitten joskus...) Ne vaan on niin upeita, ovat aina olleet...Yksi kiva puoli näyttelyissä oli myös se että ehdin käyttää autossa odottanutta Pessiä kävelyllä näyttelyhallin ulkoalueella. Halusin kokeilla miten teini-mörkö-riekkuja-ukko käyttäytyy alueella missä on paljon koiria. Pari kuukautta sittenhän se meni vielä ihan möykkäämisen puolelle mutta nyt ollaan treenattu koirien ohittamisia päivittäin. Se kyllä näkyi, käskyn alla Pessi käveli täysin hiljaa lähelläni koirien ohitse. Olin todella tyytyväinen! Vielä on tekemistä, on päiviä jolloin kaikki opit unohtavat, mutta hyvältä näyttää!
Sunnuntaina vuorossa oli mikäs muu kuin UIMAKOULU Hyvinkäällä. Mukana oli Pessin sisaruksista Tyyne ja Roy, lisäksi näimme Pessin enon Egon sekä isoäidin Ophien. Kiitos Egon, joka näytti mallia miten altaaseen loikataan, Pessi innostui kauheasti lähtemään Egon perään ja parin kerran jälkeen uimaan mentiin jo niin että piti jopa pidätellä pannasta että Ego ehtii alta pois! Olipahan ihanaa, odottakaahan vaan, ens kesänä Pessi jo haastaa Sieppijärven tytötkin pohjoisen vesillä ;D
