sunnuntai 15. elokuuta 2010

Pieni ja pippurinen


Viikko sitten lämmintä riitti Rovaniemellä, tänä yönä näyttäisi ehkä tulevan pakkanen :/ Voi plaah että onkin syksyinen ja kylmä keli. Tampereen helteissä eilen vielä hikoilin tuskissani.

Parson neiti Kide laittoi Pessin "ojennukseen", sitten uitiinkin sulassa sovussa kilpaa keppien luokse. Kide yritti kaikin voimin ponnistella jotta pysyisi Pessin uimavauhissa mutta maalla Pessi ei saanut tätä pientä termiittiä kiinni :)

Kiva että Pessi sai vähän koirakontaktia, sitä kun niin harvoin pojalla täällä on.

tiistai 10. elokuuta 2010

BARF

Olen siirtymässä Pessin ruokinnassa ainakin suurimmaksi osaksi raakaruokintaan. Nyt kun on tietoa kerätty aiheesta ja koirallakin kasvu ohi. Tervolassa pysähtyy barf-ruoka-auto kerran kuussa, joten sieltä saan kätevästi tilattua tuoreet lihat pakastimeen. Se siitä kasvissyönnin etiikasta, nyt kannetaan triplasti lihaa kotiin mitä aikaisemmin. Nooh, menee hyvään tarkoitukseen, on ollut ilo katsella miten kovalla ruokahalulla Pessi mutustaa menemään minun kokkaukset. Ainoastaan kala on sellainen mikä ei ainakaan tuoreena laske. Meillä kyllä koira syö paremmin kuin minä itse tällä hetkellä ;) Tänään kupista löytyi kasvismössö (porkkana, kesäkurpitsa, nokkonen, voikukka)+naudan jauheliha+öljy+kananmuna kuorineen+merilevävalmiste. Raakaruokaa on hyvä käyttää myös treenipalkkana.

maanantai 9. elokuuta 2010

Valkkarileiri Rovaniemi

Iso kiitos Maarit Sallalle että järjestit meille tällaisen koulutusmahdollisuuden! Takana 3 päivää leirielämää, yhteensä noin 10 valkoistapaimenkoiraa ja kouluttajan (poliisikoirakouluttaja Achim Müller) omat koirat, mali ja 2 riiseniä. Mikäs sen parempaa vielä että samaan syssyyn sain kuolata kahta toivelistalla olevaa käyttökoirarotua, olihan se käyttömalin työinto jotakin aivan omaa luokkaansa! Ja se vauhdin ja vaarallisten tilanteidän määrä mikä lähtee kun 3 itsevarmaan isoa urosta temmeltää tanner tömisten pitkin metsiä. Se oli jotakin mitä ehdottomasti tahdon itsellenikin vielä jonakin päivänä! Riiseni ja mali ja uroslauma...

En arvannutkaan että leirille saapuu tosi monta koiraa aivan etelästä asti. Oli mahtavaa nähdä livenä niitä koiria, joiden tuloksista lukee foorumilta sekä saada omistajille viimein kasvot. Muutama koira herätti minussa suurta ihailua! Oli hienoa nähdä valkkarissa se suunnaton tekemisen halu ja moottori mikä usein puuttuu tästä rodusta. Pari tosi lupaavaa pentua oli myös matkassa mukana. Tässä pari kuvaa upeista koirista (Kuvat Anita Hautamäki):

Mirka Pätsi ja Joulumaan Valkee Karhu "Felix"

Felixin vietti oli huikeaa katseltavaa! Menee aivan hyvin käyttösakemannin työhalusta! Ehdottomasti upein valkkarienergia mitä olen tavannut!


Anita Hautamäki ja agilitykoira Joulumaan Ultimathule Joe "Joke"


Sasu Alasentie ja Joulumaan Saagan Ukko "Niila"


Achim Muller näyttää miten pennun kanssa harjoitellaan kontaktia


Rohkea pennunalku "Vimma, kennel JaSin"

Pessi oli aavistuksen vaisu koko leirin ajan. En saanut jätkästä irti sitä potkua mitä normaalisti. Nuori koira ei vielä toimi niin hyvin vieraalla kentällä mitä kotona ja muutenkin oli aika paljon uusia asioita opeteltavana kuten se että Pessi asui autossa koko viikonlopun ja sekin vei varmasti energiaa kun ei ihan osannut vielä rauhoittua lepäämään tarpeeksi. Mutta se tärkein puoli: olin aivan älyttömän ylpeä siitä miten Pessi käyttäytyi koko leirin ajana!!! Ei pöhissyt yhdellekään koiralle tai ihmiselle koko viikonloppuna, pystyttiin kävellä toisten ohi täysin rauhallisesti. Pessi oli avoin ihmisille ja touhusi vain reippaasti omia juttujaan. Harjoiteltiin myös näyttelykäyttäytymistä ja Pessi antoi vieraan katsoa hampaat ilman ongelmia. Olen vielä itsekin vähän pihalla tästä uudesta koirasta mikä minulla on :) By by murkkuikä!


Kouluttaja leikittää Pessiä

Pää on aivan tukossa uusista ideoista. Pitää muutama päivä sulatella että mitä tässä aletaan sitten seuraavaksi tahkota. Kuten kouluttaja sanoikin, kaikki ei sovi yhdelle koiralle mutta toivottavasti jokainen poimii jotakin omalleen. Minä ainakin sain paljon asioita varsinkin tottikseen, leikkimiseen, vietin nostattamiseen sekä parin uuden liikkeen opettamiseen. Myös meidän jälkiongelmaan tuli mielestäni varsin toimiva ratkaisu mitä tässä nyt aletaan työstämään. Ennen kaikkea se tuli opittua että vietin pitää olla korkea ennen kuin kannattaa tehdä yhtään mitään. Tiedän että en ole rakentanut Pessin viettiä tarpeeksi, se on periaatteessa vielä liian nuori kisaamaan. Täytyy nyt syksyn aikana katsoa mitä sille voisi vielä tehdä ettei tulisi pilattua hyvää koiranalkua liian teknisillä suorituksilla. Perusasiat pitäisi olla meillä vielä aavistuksen paremmin jotta koira ei häiriinny ympäristöstä vaan tahtoo vain tehdä minun kanssa kivoja juttuja.


keskiviikko 4. elokuuta 2010

Toko ALO Rovaniemi


Ensimmäinen virallinen tokokoe takana. Mitähän siitä nyt sitten sanoisi...käytiin munimassa oikein urakalla Rovaniemellä. Täydellinen riman alitus koiralta joka omana itsenään vetäisi helposti vaikka täydet pisteet!

Alku näytti lupaavalta, sain koiran jälleen hyvin rentoutumaan koepaikalla. Makoiltiin nurmikolla odotellen ryhmäliikkeitä. Luoksepäästävyydestä täysi 10, Allan Aula kehui että olemme selvästi harjoitelleet ;) Sitäpä olemme kyllä tehneet, kiva että tuo onnistui jälleen noin hyvin! Sitten alkoikin alamäki. Paikkamakuussa noin 1,5 minuutin kohdalla jätkä tempaisi seisomaan! Voi paska! Pessi on puoli vuotiaasta asti ollut aina täysin varma paikkamakuussa. Vähän ajan kuluttua laittoi takaisin maahan kun tuijotin koiraa siihen malliin että tämä ei käy päinsä. Harmittavasti kuitenkin tuloksena 0 ja se tiesi heti kättelyssä sitä että 30 pistettä oli menetetty ja lopuista liikkeistä pitäisi saada lähes täydet pisteet jotta ykköstulos olisi vielä mahdollinen.

Yritin luoda koiraan tsemppiä tuleviin liikkeisiin, luottamus oli hyvä että kyllä me vielä näytetään ja vedetään ne kympit! Ilmeisesti kuitenkin koira näki minun pettymykseni läpi ja meni epävarmaksi. Ensimmäinen seuraaminen oli ok, tosin ei normaalia Pessille vaikka 9 tulikin. Toisessa seuraamisessa alkoi sitten tarjota heti liikkeelle lähdettyä seisomista. Tämä ennakointi jatkui läpi kaikkien osuuksien. Liikkeestä maahanmenossa ennakoi, samoin liikkeestä seisomisessa, en saanut koiraa millään seuraamaan. Jotenkin aivan epätodellinen olo, Pessin kaksi vahvinta liikettä epäonnistuivat aivan täydellisesti (seuraaminen ja paikkamakuu). Luoksetulo ja hyppy sentään onnistuivat.

Pisteet siis:
Luoksepäästävyys 10
Paikkamakuu 0
Seuraaminen kytkttynä 9
Seuraaminen vapaana 7
Liikkeestä maahanmeno 5
Luoksetulo 10
Liikkeestä seisominen 0
Hyppy 9
Kokonaisvaikutus 9

yht 123/200, III tulos.

Melkoisten itsepohdiskelujen jälkeen tulin siihen tulokseen että käsissä on todellakin kovin ohjaajaherkkä koira. Saattoi myös olla että heilutin vasenta kättäni jotenkin kummasti ja koira tulkitsi sen seisomis-käskyksi. Kokeen jälkeen sisuuntuneena päätin vetää kisan uudelleen samalla kentällä jotta koiralle ei jäisi epävarma olo. Nyt kun jännitys oli poissa, Pessi veti taas normaaliin tyyliin liikkeet läpi täysin oikein. Hyvä niin. Uskon todellakin että tämä oli vain poikkeus, syvemmälle suohon emme kyllä aio enää ikinä vajota. Nyt on käyty vetämässä se huonoin kisa, ens kerralla on sitten eri meininki!!!

Leikkikouluksi meni koko homma, ens kerralla sitten vähän töitäkin

maanantai 2. elokuuta 2010

Maanantaiaamun töihinmeno


Tänään oli eriskummallinen aamu kun Ansku heräsi 4:15 poimimaan hilloja ja minäkin könysin sängystä jo kuudelta. Koira katseli minua kulmien alta että yöhän on vasta puolessa, mitä täällä talossa tapahtuu! Kyllä oli Pessin maanantaiaamun töihinmeno yhtä nihkeän näköistä kuin minun vastaava. Miten voikaan koira muistuttaa joka asiassa omistajaansa!!!

Töihin sitten kuitenkin lähdettiin eli peltojäljelle. Edellisestä epäonnistuneesta treenistä sisuuntuneena halusin saada koiran itseluottamuksen takaisin. No onneksi tuolla äijällä ei ihan heti mene sormi suuhun vaikka joskus munittaisiinkin treeni, tänään taas pölynimuri siemaili pellon pintaa entiseen malliin. Palasin keppi-ilmaisuilta takaisin purkkeihin, koska Pessi ei vain millään ymmärrä ilmaista keppejä. Purkit se taas ilmaisee täysin itsenäisesti pysähtymällä seisomaan. Olen muutaman kerran yrittänyt asetella jäljelle makkaran hajuisin keppejä mutta vielä ei ole koira yhdistänyt mitä minä niillä haen. Onneksi meillä on viikonloppuna tulossa leiri josta ehkä saa neuvoja tähän ongelmakohtaan. Tänään Pessi veti taas mahtavasti kulmat, itse jäljestäminen sujuu jo tosi hyvin!