tiistai 19. huhtikuuta 2011

Unna 6kk




Siperianhusky Unna (Susitievan Heluna) täytti puoli vuotta. Vielähän tuo tyttö on kovin pienikokoinen. Pienuudellaan ja sinisillä silmillä Unnasta on tullut aivan ylihemmoteltu vauva joka saa loputtomasti huomiota ;) Saa nähdä kostautuuko hemmottelu mutta pitäähän minulla olla joku "pehmolelukin" kun poikien kanssa saa vääntää jatkuvasti ja niille ei voi dominanssin takia vastaavaa tehdä. Huomiota Unnalle kyllä haluaa antaakin, en ole koskaan nähnyt näin kontaktihaluista huskyä. Unna tapittaa jatkuvasti silmiin ja haluaa miellyttää ihmisiä. Kumpa tämä piirre säilyisi aikuisenakin :)

Unna on minun mukana Loella tämän viikon, vähän sosiaalistumassa. Sinänsä uskomatonta että vaikka koira on asunut ensimmäiset 5kk isossa tarhassa, ei se pelkää oikein mitään. Nyt jo menee aika reippaasti kaikkien ihmisten luokse ja leikkii toisten koirien kanssa. Huomenna käymme myös Rovaniemen keskustassa katsomassa "informaatiovirtaa". Unna on rohkea, se menee kaikki alustat reippaasti. Ritiläportaatkin kiivettiin eilen, samat missä esim. Hottiksella on vaikeuksia. Hyvä mittari toimintakyvyn suhteen. Unna on myös hirmu vilkas ja nopea. Unnasta tulee ehkä se minun "elämäni husky", ainakin se tällä hetkellä vaikuttaa sellaiselta. Poikkeuksellisen sosiaalinen ja miellyttämishaluinen tyttö, mielenkiinnolla odotan mitä tästä pennusta tulee! Toivottavasti hyvä valjakkokoira, mahdollisesti myös johtaja, kuka tietää!

Unna ja Hottis ovat tällä hetkellä kuin paita ja peppu, yltyvät hurjiin leikkeihin. Päätimmekin pitää pennut nyt suurimmaksi osaksi erillään Pessistä jotta itsenäistyvät. Pessi on niin hallitseva johtaja laumassa että muut eivät saa tilaa aikuistua. Unna meni viikonloppuna ensimmäisen ruokajäljen, tuota voisi kokeilla sellaisena pienenä kesäpuuhasteluna uutta talvea odotellessa.


Unna sydän Hottis

ruokajälki

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Luonnetesti

Pessi 2v 3kk kävi luonnetestissä Pellossa, tuomareina Jari Keinänen ja Riitta Lehmuspelto. Halusin ehdottomasti Keinäsen testiin, koska hän todellakin kaivaa koiran ominaisuudet kunnolla esiin, kuormittaa taisteluleikissä, puolustuksessa ja seinässä koiraa kunnolla. Muutenkin arvostan Keinäsen koiranlukutaitoa aivan äärimmäisen paljon!

Tässä tulokset (video tulossa myöhemmin):

Toimintakyky +1 (kohtuullinen)

Terävyys +1 (pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)

Puolustushalu +3 (kohtuullinen, hillitty)

Taisteluhalu +2 (kohtuullinen)

Hermorakenne +1 (hieman rauhaton)

Temperamentti +2 (kohtuullisen vilkas)

Kovuus +3 (kohtuullisen kova)

Luoksepäästävyys +2a (aavistuksen pidättyväinen)

Laukauspelottomuus +++ laukausvarma

Yhteensä 158p, hyväksytty


Testi video: http://www.youtube.com/watch?v=MVfMk1nn9BI

Arvosteluosa: http://www.youtube.com/watch?v=4lcTjDsBCV0


Pessi selviytyi testistä todella hyvin! Voin sanoa että olen ylpeä tästä valkoisestapaimenkoirasta! Kyseessä on rotu jossa on niin kovin paljon edelleen ongelmia luonnepuolella. Itse arvostan koirassani eniten sitä, että se pystyy puolustamaan laumaa ja itseään ja että sillä on kohtalaisen hyvä taistelutahto. Nämä ominaisuudet jäävät usein ainakin minun mielestä aivan puutteelliseksi valkoisellapaimenkoiralla. Pessillä on myös hyvä toimintakyky. Tuomarit sanoivatkin että miettivät pitkään laittaisivatko sen +2 mutta olisi voinut vähän itsenäisemmin vielä kuulemma puolustaa jotta tämä olisi irronnut. Hyvä toimintakyky näkyy kuitenkin arjessa siinä että Pessi on esimerkiksi täydellisen alustavarma ja se uskaltaa mennä outoihinkin paikkoihin missä on paljon romua, pimeää, ääniä tms. Olen viime viikkoina tehnyt Pessille aika monta omituista harjoitustilannetta niin kellareissa, ritiläportaissa, ullakoilla, navetoissa jne. ja aina se on mennyt reippaana joka paikkaan. Hyviä ominaisuuksia ei ole ennen ehkä osannut huomata kunnes tuli toisia koiria, joille nämä asiat ovat olleet paljon vaikeampia (esimerkiksi meidän suursnautseri Hottis). Ainoa miinus on koiran pieni pidättyväisyys, sen eteen on töitä tehty aivan älyttömän paljon. Nykyään tämä ei juuri enää häiritsevästi koirassa näy, arjessa ja kisoissa pärjää hyvin tämän ominaisuuden kanssa. Testin ainoa yllätys oli ehkä se että Pessi oli kovempi mitä ajattelin mutta nyt kun miettii niin on se kyllä oikeassa. Eniten mietitytti terävyys, tässä testissä se ei tullut ilmi, nuorena poikasena Pessi on pariin kertaan tempaissut vieraan ihmisen hihansuuhun kiinni mutta aikuisena tätä ei ole enää ollut.

Voisi siis sanoa että Pessi on hyvin pitkälle äitinsä poika, ja hyvä niin :) Aika samanlaisen arvion sai kuin Indy mamma, ainoa ero taisi olla että Pessi on ehkä jopa vieläkin kovapäisempi ;) Se kyllä näkyy, aika kovia kamppailuja on välillä saanut vääntää uroksen kanssa. Suurin aihe tähän on toki Pessin voimakas dominanssi, se yrittää aina haastaa muita koiria, pennuillekin pitää pullistella. Pessi yrittää myös vähän väliä osoittaa dominanssia minulle. Mutta minulle ei kyllä kovin pehmeä koira sopisikaan, haastavuus on vain hyvä asia tässäkin tapauksessa!