maanantai 26. lokakuuta 2009

Lempeä jättiläinen 10kk

Tulipa tässä todettua että pentulaatikolta saatu nimi "lempeä jättiläinen" on palannut Pessin perusolemukseksi mörköilyn ja teiniangsteilun jälkeen. Pessi on viime viikolla hoksannut että naisiin ei tehoa reuhkaaminen eikä pureminen vaan rapsutuksia saa aina jos laittaa pään sänkyä vasten ja naamalle sellainen maailman söpöin nalle- ilme, korvat vähän luimuun ja sitten pitää pestä ja nuolla Satun nassu ja kädet huolellisesti joka puolelta! Myös pään laittaminen kainaloon on tuonut rapsutuksia useasti ja sitäkin pitää yrittää joka väliin :)

Pessistä on tullut muutenkin yli kiltti ja rauhallinen. Jotenkin KAIKKi vaan on yhtäkkiä helpompaa. Olen yrittänyt esitellä vieraille ihmisille että meillä on vähän ongelmia tämän teinin kanssa mutta sitten kun koiran ottaa autosta niin ongelmia ei tunnu olevan missään! Ei oikein meinaa itsekään uskoa! Pessi tulee nykyään jo paljon paremmin toimeen toisten koirien kanssa. Ottaa paljon chillimmin eikä lähde rähinöimisiin mukaan vaan on oppinut väistämään tilanteita. Narttujen kanssa hengaaminen on tainnut olla erittäin hyvä juttu rajoja opetellessa. Pessi on nyt myös päässyt leikkimään paljon toisten koirien kanssa ja se tuo pikku hiljaa itsevarmuutta, pieniä askelia kerrallaan mennään. Ohitukset sujuvat jo lähes täysin ilman mitään haukkumisia ja yleisesti ottaen koira yrittää dominoida meitä huomattavasti vähemmän kuin ennen. Hoitotoimenpiteet sujuvat ja koira antaa koskea itseensä paljon paremmin. Olemme olleet nyt paljon mustavalkoisempia ja vaatineet koiralta enemmän ja se näkyy. Huomioimattomuus tuotti jotain paljon enemmän mitä olin etukäteen ajatellut ja rauhoitti koiraa entisestään. Ehkä joskus vanhempana vielä oikea jääkausi jos vielä tulee ongelmia.

Lempeä jättiläinen on kohta kasvanut yli rotumääritelmän. Iso poika todellakin tuli, korkeutta noin 67cm ja painoa 36kg!

tiistai 20. lokakuuta 2009

Koirakavereita

Taas uusia leikkikavereita! Pessi on viime aikoina ollut aina nuorin ja kiusatuin kloppi toisten koirien parissa, on tullut komentoa niin äidiltä kuin toisilta uroksiltakin. Mutta tänään Pessi sai viimein olla se isompi poika ja päättää mitä milloinkin tehdään! Vierailimme Oulussa Marjan ja Harrin luona. Heillä on muutaman kk ikäinen labbispentu Vilkku. Pojat pääsivät pellolle rymistelemään. Vilkkua vähän pelotti" iso karvainen valkoinen jääkarhu" mutta niin olisi kyllä minuakin pelottanut jos olisin yhtä pieni käärylä kuin Vilkku. Vilkku päätyi usein selälleen peltoon mutta silti pojat leikkivät ihan kivasti keskenään. Varsinkin silloin jos toinen sai maailman hienoimman kepin tai luun suuhunsa niin johan alkoi toista kismitämään ja perään piti päästä! Vilkku oli tosi reipas ja suloinen pentu ja aiheutti meille entisestään kovaa kuumetta siitä mahdollisesta tulevasta mustasta koiranpennusta!!!


perjantai 16. lokakuuta 2009

Toko

Pellossa tokotreeneissä. Jännitti taas miten sujuu toisten koirien vieressä oleminen mutta tosi hyvin meni kun muut 3 koiraa olivat rauhallisia eivätkä yhtään reagoineet. Pessi muutaman kerran lähinnä olisi tahtonut mennä leikkimään toisten kanssa ja vähän haukkui jos toinen koira alkoi leikkiä pallolla tms mutta lopuksi ihan jo makoili selällään toisten vieressä rentoutuen täysin ja tahtoi vain rapsutteluja. Pessillä oli kovasti virtaa ja yritti välillä komentaa minua että tehdään nyt jo jotain eikä vain seisoskella. Oli tosi motivoitunut treenaamaan ja piti hirmuisen hyvin kontaktiakin sen jälkeen kun alkuihmettely oli suoritettu. Pessi teki tänään vähän liiankin hyvin, yritin näyttää meidän ongelmakohtia mutta niitä ei näyttänyt olevan ollenkaan ;)

Muutamia hyviä neuvoja saimme taas. Perusasento on hieman liian edessä, tähän palkkaus toisella tavalla. Perusasennossa vasemmalle ja oikealle käännöksiä varten saimme hyvän pyörimisharjoitteluneuvon. Tänään menimme myös luoksepäästävyyttä ja paikallaoloa. Luoksepäästävyydessä Pessi pysyi taas ihan tattina paikallaan. Se hyvä puoli siinä ettei Pessi ole kiinnostunut vieraista ihmisistä. Enemmänkin tämä varmaan lähtisi peruuttamaan kuin kohti. Paikkaharjoittelua olemme tehneet sen verran paljon että uskon Pessin olevan valmis jo olemaan paikalla koirien vieressäkin mutta ei vielä tänään sitä ryhmässä menty. Pitää huolehtia siitä että harjoitus pysyy koiralle yllättävänä eikä voi koskaan tietää milloin vapautus tulee. Pessi nimittäin helposti ennakoi tilanteita. Jatkossa voisi tehdä nopeitakin palkkauksia jotta koiran mielenkiinto säilyy hyvänä.

torstai 15. lokakuuta 2009

TALVEN RIEMUA

Piti karata pohjoiseen kun kuuli että siellä on jo talvi! Eihän me voida jäädä paitsi siitä kaikesta! Iloa meillä kyllä riittikin, tuli juostua ja ryömittyä pitkin pihaa koira kannoilla. En tiedä kumpi meni edellä ja kumpi perässä mutta yhdessä se oli jotenkin vieläkin hauskempi toteuttaa ja taas sai hyvän syyn reuhkaamiseen kun pystyi syyttää koiraa aikuiseksi kasvamisen unohtumisesta. Olipa kiva viikonloppu meillä pohjoisessa ja nätit maisemat taas kerran! En olekaan vielä koskaan ollut Lapissa tähän aikaan vuodesta.



keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Tampereen valkkaripojat

Tutustuimme Tampereella kahteen valkkariurokseen, Sulo 2v ja Asla 6kk. Pyysin poikia kävelylle meidän kanssa. Itseäni kiinnosti kovasti varsinkin Asla joka on Joulumaan kasvatteja Rovaniemeltä. Asla olikin juuri niin avoin jätkä mitä odotinkin etukäteen. Mutta kova oli myös komentamaan Pessiä nuoresta iästä huolimatta. Aika iso ego on tälläkin pikku-ukolla joskin oli Pessilläkin tuossa iässä samat systeemit ;) Kauniita koiria olivat molemmat! Tosi hyvin sujui pojilla kemiat vaikkakin loppuvaiheessa kaksikko keksi alkaa haukkumaan Pessiä pois heidän laumastaan ja Aslalla varsinkin ei meinannun pinna pysyä. Ajattelimmekin että voisi ens kerrralla ottaa Pessin ja Aslan kahdestaan leikkimään niin Aslan ei tarvitse yrittää esittää Sulolle omia paimentamiskykyjään ;) Tässä pari kuvaa poikien metsäretkeltä:

Tampereella kun on vähän haastavempaa keksiä Pessille hasteita niin olemmekin muutaman kerran tehneet vähän toisenlaista "työtä" nimittäin kävelleet kaupungilla laukku olalla :) Pessi kävelee tosi nätisti laukun kanssa ja samalla tutustumme ihmisvilinään kun koira kävelee nätisti vierellä.

torstai 8. lokakuuta 2009

Esineruutu

Pitkästä aikaa kokeiltiin esineruutua, ei oikein koko loppukesänä olla otettu huonon noutamisen takia. Ei tuo noutaminen kovin paljoa ole edistynyt vieläkään mutta ajattelin että pitäisi tätä lajia silti viritellä. Menimme Pessin kanssa Tampereella lähimetsään, laitoin pojan istumaan ja lähdin itse tallomaan aluetta. Varmasti paljon muitakin hajuja toisista koirista jne. Ankkalelu metsään ja koira perään. Pessi ei aluksi tainnut oikein muistaa mitä tässä tapahtuu, löysi ankan nopeasti mutta lähti jäljestämään ja varmistamaan että olisiko siellä vielä jotain parempaakin piilotettuna. Sitten sain koiran tuomaan ankan minulle. Pudotti eteen mutta palkkasin koska ei olla tätä nyt menty. Toisella kerralla ankka vähän lähemmäs. Pessi meni ohi ja etsi isolta alueelta kauempaakin. Ei tullut luokse vaikka huhuilin vaan etsi taas niin kauan että löytyi. Noh, ainakin on hyvä työskentelymotivaatio, ei jätä kesken mutta en sitten tiedä siitä ohjattavuudesta ;) Tällä kertaa tuli heti vauhdikkaasti luokse hakemaan namit. Kolmas esine oli sukkamytty, se löytyi nopeasti ja kulkeutui samoin tein luokseni. Mielestäni ei yhtään hullumpi treeni, tosin Pessi oli aika haukotteleva näin aamusta eikä ihan paras viretila päällä.

Toinen treeni seuraavana päivänä:

Kylläpä sai kävellä monta kilometriä että pääsee sopivaan metsään, koko ajan joku lenkkeilijä vastassa tai muuten vaan huonoa maastoa. No viimein sitten jonkinlainen kohta löytyi, Pessille liivit päälle ja itse viemään ensin majavalelun piiloon noin 20m päähän. Se löytyi heti. Sitten vielä 4 muuta lelua, 1 niistä niin ettei Pessi nähnyt mihin kohtaan jätin. Tämäkin löytyi nopeasti. Todella reipasta menoa ja hyvin lähti tuomaan heti minulle asti. Jättää kyllä vieläkin lelun eteeni mutta ehkä yhdistän myöhemmin sitten noudon kanssa. Pessi oli muutenkin hirmu iloinen kun pääsi pitkästä aikaa kunnolla vapaana juoksentelemaan metsässä. Tässä pari kuvaa kun onnistui niin hyvin vaikka kiire olikin itsellä ohjata, palkata ja kuvata yhtä aikaa :P




sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Hallainvuoren lauma vieraanamme

Käkivaarassa raikui koirien haukku ja murina varmasti koko Sieppijärven kylään asti kun vieraaksemme saapuivat Hallainvuoren lauma, Hannele + koirat Indy ja Sissi. Pessi, äiti ja täti leikkivät aamusta iltaan hurjia takaa-ajoleikkejä rallaten taloa ympäri maa tömisten. Pessi tahtoi kovasti oppia leikkimään mamman ja Sissin kanssa mutta äiti oli pojalleen välillä kovana eikä Pessi päässyt aina helpolla mukaan narttujen leikkeihin. Mutta Pessi oli tyytyväinen että sai juosta leikin mukana ja ottaa mallia esikuviltaan, Pessi on vielä niin hölmö kakara ettei oikein ymmärrä mitä missäkin tilanteessa tapahtuu ja koska mitäkin saa tehdä ;) Mutta Pessi fanitti naisiaan taas aivan sata lasissa eikä mikään muu kuten Satu tai Ansku mahtuneet pojan pään sisälle koko viikonloppuna, vain yksi asia oli mielessä, ihana ÄITI!


Ensimmäisenä päivänä teimme kävelyretkenretken Käkivaarassa ihanassa aurongonpaisteessa ja kuuraisessa metsässä, luonnon värit olivat mahtavat. Kaikki taisivat unohtaa kaupungin pölyt samoin tein. Kävimme retken myös Kolarinsaaressa mökillä. Kotiin tullessa pellollamme seisoi 3 hirveä, se oli upea näky! Onneksi koirat eivät ehtineet saada vainua ja painua perään, sen verran kovia nenänkäyttäjiä nämä kaikki ovat!


Nenänkäytöstä päästiinkin jäljestämisaiheeseen, päätimme perjantaiaamuna vähän treenailla kotipellolla, opetin Hanneleelle miten päästä alkuun jäljen tekemisessä. Sissi oli luonnonlahjakkuus tässä lajissa ja olisi tahtonut mennä paljon pidemmänkin jäljen, tosi tarkasti eteni ja haisteli joka askeleen. Pessi näytti mallia miten vähä pidempi jälki hoidetaan, Pessillä homma sujui taas varsin hyvin. Illalla kävimme vielä porukalla tottistreeneissä Pellossa. Annika pitää siellä tokon alkeiskurssia. Minua jännitti kovasti miten Pessi suhtautuu toisiin koiriin, pelotti rähinä mitä viime kerroilla on ollut ilmassa. Mutta homma menikin sata kertaa hienommin kuin olin ajatellut, ei yhtäkään ääntä päästänyt vaikka kentällä oli noin 8 muuta koiraa. Pessi otti hyvin kontaktia ja kaikki onnistui aivan kuten kotonakin. Vähän seuruuta ja paikkamakuuta, eniten harjoittelimme juuri tuota kontaktia. Hannelekin näki kuinka taivata meidän pikku-ukko jo on ;)


Lauantaina aurinko jaksoi paistaa aina vaan ja lähdimmekin retkeilemään Ylläksen tuntureille. Kolmella valkoisella riitti taas virtaa, vähän liikaakin, ei oltu päästy kuin matkan alkuun kun Indy plumpsahti reppunsa kanssa järveen ja mitä muut perässä: ai me mennään uimaan ja hups vaan kaikki olivat märkiä! Itse en voinut muuta kuin nauraa, matka jatkui mukavissa tunnelmissa vaikka itse en kovin ylös pystynytkään kiipeämään tällä kertaa mutta kuulemma oli kivat maisemat olleet.


Sunnuntaina ajelimme jo liiankin tutuksi käyneen PIIITKÄN reitin Pohjanmaan kautta Tampereelle. Pessikin mahtui mukaan "tila-autoomme" pienen kikkailun jälkeen. Pessi pääsi sunnuntaina vielä näyttämään sukulaisilleen omia Pohjanmaan huudeja ja pitkiä peltoja ja sai hetken verran vielä kulkea pohojanmaalla "leveästi" ennen kaupungin ahtauttta. Hannele, Indy ja Sissi hyppäsivät junaan, Pessi vähän mökötti aluksi eroa mutta pojan on nyt hyvä vähän levätä juoksentelun jälkeen. Olipa ihana viikko, aika tosiaan taas kerran vain pysähtyi.