sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Melkein onnistunut koekäynti

Tänään korkattiin kokeet metsäjäljen puolella. Koirana 4,5-vuotias valkoinenpaimenkoira Pessi, jolla pari kesää treenattu pelkästään peltojälkeä ja nyt vasta siirryimme takaisin metsiin. Koiran kanssa olen saavuttanut syksyksi mukavan "harmonian" myös metsäjäljellä, se malttaa edetä rauhallisemmin kuin nuorena "koltiaisena", hyvällä tekniikalla, ajaa jälkeä oikeastaan lähes samalla tyylillä kuin FH-jäljellä, toki olen tarkkuutta vaatinut myös maastossa. Janatyöskentely on ollut yllättävän vaikea opettaa kun niin monta vuotta jälki on alkanut koiran nenän alta mutta sain senkin kuntoon, vähän tosin viime tingassa. Esineissä koira on ollut aina todella hyvä ja käyttää nenäänsä tehokkaasti. Se on aina tuntunut niin helpolta tälle koiralle. En ole esineitä juuri enää tänä kesänä treenannutkaan, välillä vain pitänyt intoa yllä.

Koepäivänä maasto onnistui oikein hyvin 194/200p. Janalta eteni määrätietoisesti suoraan, harmittavasti otti takajäljen. Sen jälkeen mentiin kuin juna koko jälki, 3 kulmaa täysin moitteettomasti. Kaikki esineet koira ilmaisi hyvin. Turhaan katselin jalkoihin mahdollisia jääneitä keppejä, olisi pitänyt luottaa koiraan :) Sen opin tästä koekäynnistä, lopetan turhan vahtimisen ja annan jatkossa koiran tehdä itse töitä! Aikaakin jäi reippaasti yli. Nyt siis tiedän jatkossa koesysteemit eikä tarvi enää hätäillä itse ;)

Esineruudussa koira oli hyvässä vireessä, lähetin keskeltä etsimään, koira kaarsi vasemmalle ja juoksi suoraan takakulmaan ja toi esineen. 30s meni etsintään. Helppo nakki!

Tottikseen mennessä koiralla oli hyvä fiilis, hyvä viretila. Paikkamakuussa koira valitettavasti nousi laukauksen aikana seisomaan, toljotti siinä kyllä paikallaan loppuun asti, mutta liike jäi puutteelliseksi. Seuraamisessa oli hetkittäin huonoja kohtia, jäävät teki hyvin, noudot hyvin (yksi vino palautus, tasamaanouto vähän hidas), eteenemenokin onnistui. Tuomari oli tiukka ja ilmeisesti paikkamakuun epäonnistumisen takia tiputti pisteemme niin että vaadittava tulos jäi saamatta :( Harmitti kovasti, sillä koira teki muut liikkeet ihan ok, noh pystyy se parempaankin mutta kuitenkin "valkoiseksipaimenkoiraksi" ihan ok. Pienestä se sitten jäi kiinni tulos, harmitti tietenkin sen takia hirveäsi kun maastot onnistuivat loistavasti!

Joskus toivoisi että tulisi se päivä kun tämäkin koira onnistuisi eikä pistemäärä jäisi aina just sen "riman" väärälle puolelle. Epäonnen kesä. Sellainen "mikään ei onnistu"-fiilis. Pitäisi taas treenata lisää, etenkin niitä laukauksia näköjään. Ei se ollutkaan tälle koiralle helppoa vaikka olen aina ajatellut koiran olevan laukausvarma. Aina tulee jotakin uutta vaikeutta kun yhdestä pääsee. Pessi on vaikea koira kisakumppanina, kesti pitkään saada se sietämään häiriöitä ja sen jälkeen oppia kouluttamaan sille riitävän korkea viettikestävyys. Nyt se onnistui jo melkein kuten toivoin, mutta edelleen vain melkein...

Olisipa kaikki asiat Pessille yhtä helppoa kuin jäljestäminen ja nenänkäyttö yleensä niin ei kai meillä koskaan ongelmia olisikaan! Yritän kaivaa tästä sen positiivisen puolen. Jonakin päivänä kun vuosia kuluu eteenpäin, tulen vielä moneen kertaan kaipaamaan tätä jälkikoiraa. Kaikessa vaikeudessaankin se on erittäin hyvä nenänkäyttäjä. Voi olla että minulla on vielä monta taitavempaa tottiskoiraa mutta maastossa tämä koira saattaa olla pitkään se kaikista mieluisin.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Vetokauden avaus

Syksy 2013 ensimmäinen vetotreeni
Lämpötila tipahti vihdoin alas (+3), yöllä oli auton ikkunatkin jäätyneet. Ihanaa! Viimeistään tällä viikolla alkavat treenit varmasti usealla kilpailijalla ja työkenneleissä ympäri Suomen, näyttäisi ilmat viilenevän myös etelässä. Innokkaimmat ja tavoitteellisimmat kisaajat ovat toki aloittaneet jo ajat sitten. Yksi oma koiranikin on jo ensimmäiset kilpailut ajanut viikonloppuna! Noh, minulla ei ole tälle kaudelle vieläkään kovin suuria tavoitteita eli ehdimme hissuksiinkin kyllä aloitella. Olemme kyllä treenailleet paljonkin, olen ajanut elokuun alusta lähtien pyörällä näiden kanssa 10-15km lenkkejä ravivauhdilla, niin että koirat juoksevat vapaina pyörän vierellä. Omat koirani juoksevat myös maastossa vapaana päivittäin, niiden kunto on kyllä hyvä ja uskon että sen ansiosta voin melko nopeaan tahtiin nostaa treenien pituutta.

Olen löytänyt uuden kotini läheltä tähän lajiin todella hyvin soveltuvat hiekkatiet. Useita eri reittivaihtoehtoja ja moni tie menee ympyrän joten ei tarvitse tehdä U-käännöksiä. Koirille kivaa vaihtelua. Harmi vain että tämän harrastuksen osalta joudun odottamaan sitä todellista kisastarttia vielä varmaan parin kauden verran, sillä koiramääräni on vieläkin vajaa ja koirat hyvin nuoria. Lisäksi olen lainannun nopeimman huskyni huippu kilpavaljakkoon täksi kaudeksi. Pientä lohtua tulevaan talveen tuo toki kaksi paimenkoiraa jotka sinnikkäinä vetävät huskyjen mukana ja korvaavat ainakin vielä yhden kauden niitä puuttuvia palasia tiimistä :)

Nuuk (11kk) ensimmäistä kertaa valjaissa
Kefeus Ikpik (1v) ensimmäinen syksyn startti
Tänään oli upea aurinkoinen ja kuuran täyttämä syysaamu! Ainutlaatuinen aamu kahdelle vuotiaalle huskylleni, Ikpik ja Nuuk strarttasivat vetouransa tänään! Molemmat lähtivät vetämään hyvin. Ikpik on vielä kovin hento ja kevyt ja vaatii vielä paljon lihastreeniä. Se ei ole ollut lauman mukana kesäkaudella, joten on vähän jäljessä muista kunnon osalta. Nuuk sen sijaan on iso ja riski uros, jolla raameja ainakin vetämiseen löytyy! Nyt näyttäisi lupaavalta myös pääkopan osalta! Ihan mahtava fiilis katsoa kun nuoret koirat oivaltavat työnteon ja lähtevät vetämään kuin olisivat sitä aina tehneet! On se verissä tuo vetäminen tällä rodulla (ja geeneillä).

Tarkoituksena on ajella koiria syksyn mittaan auton edessä sillä minulla ei ole mönkijää. Eikä paljoa vielä muutakaan omaisuutta. Haluaisin tietenkin kaikki tänne heti nyt, mutta pitäisi voittaa lotossa että saisi hankittua kaiken mitä haluaisin, huoh! Mutta niin ne ovat muutkin joutuneet aikanaan aloittamaan, pikku hiljaa hankintoja kohti parempaa. Yritän muistaa sen ja malttaa odottaa...Ainakin minulla näyttäisi olevan nyt useampi hyvä koira ja se on ehkä kuitenkin se kaikista tärkein hankinta :) Syksyn mittaan aion juoksuttaa noita edelleen välillä myös pyörän vierellä sekä tehdä lihastreeniä renkaan vedon avulla. Viikonloppuna kokeilimme jo vähän tätä lajia ja kaikki vetivät rengasta hyvin, pieni ja siro Ikpik oli vähän tiukilla vielä raskaan painon kanssa mutta oppi sekin että sisulla se rengas lähtee liikkeelle! Toki kaikista pienimmältä ei voi vaatia samaa voimaa kuin isoilta pojilta :)
Ikpik harjoittelee vetämisen saloja


sunnuntai 15. syyskuuta 2013

FH2 takataskussa

No nyt uskaltaa jo todeta että kesän jälkiharjoitukset ovat sujuneet hyvin! On arvioi muualtakin kuin omasta päästä (kun yksin olen jälkiä polkenut koko kauden).

Saksanpaimenkoira Lorelle tänään Vaasasta FH2 ykköstuloksella 93p/100!!!

Sellainen tuntuma on ollut kesän mittaan että teknisesti koira on hyvällä tasolla, paljon paremmalla kuin vielä vuosi sitten ykkösluokan kokeessa. Arvelin että koira kykenee ajamaan 90 pisteen jälkiä jos se ajaa omalla tasollaan. Odotin kokeesta hyvää tulosta ja sen me sitten saimmekin! Tasapainoinen suoritus, hyvä viretila. Paalulta lähtö oikein varma. Koira jäljesti löysällä liinalla. Kulmat ajoi melkein kaikki suoraan oikein, yhdessä pyörähti. Kaari erinomainen. Ilmaisi kaikki esineet.

Pieniä pistemenetyksiä tuli muutama ja ne koin olevan harjoituksen puutetta.

1) Koira ei ole ajanut koko kesänä yhtäkään vieraan ihmisen jälkeä -> oli ekalla suoralla normaalia epävarmempi ja katseli pari kertaa minuakin että onko kaikki ok, pyärähti kerran ja oli joku riistaharhakin ehkä mihin meinasi singota tai joku mystinen kohta mitä mietti aika pitkään ennen kuin jatkoi suoraan. Ekalta suoralta taisi tulla isoimmat pistemenetykset.

2) Koiran esineilmaisu ei ollut niin sähäkkää ja varmaa kuin omilla tutuilla esineillä, joskin kaikki esineet koira kyllä kokeessa ilmaisi. Ehkä se yllättävin itselle, että koiran vahvin osio, ilmaisu oli tänään liian hidasta minun makuun ja tuomari taisi siitä pikkuisen rokottaakin. Jatkossa korjaamme tilanteen niin josko sieltä rapisisi sitten vielä pari pistettä lisää! Ilmaisu kun on muuten tällä koiralla erittäin varma, tänä kesänä koira on löytänyt kaikki esineet niin harjoituksista kuin kokeesta!

3) Polviin asti oleva heinä aiheutti ajoittain koiralle ns. rytmityksen katkeamista ja totesinkin että pitäisi vissiin treenata tällaistakin alustaa. Nyt on ollut kahdessa kokeessa tosi pitkä heinä ja itse en henk koht siitä pidä. Koira ei aja ihan niin intensiivisesti kuin lyhyellä heinällä, minun koirat ainakaan, alkavat heti yrittää mennä "siitä mistä aita on matalin" jos on vahvempi hajuvana. Joku sanoisi varmasti että hallinnan puutetta, täytyy sitä vissiin sitten tehdä seuraavaksi.

Sunnuntai-illan ratoksi tilasin pitsan ja lösähdin sohvalle, pitkästä aikaa vapaailta! Koira olisi ansainnut kyllä oman pitsan ja sohvan, niin sinnikkäästi se on jaksanut minun kanssa treenata! Vähän jo väsy painaa loppukaudesta ohjaajalla mutta vielä on muutama viikko poljettava jälkiä, nyt kun rauta on kuumaa (ja maa ilman lunta)! Ja kun kerta näitä koiria on pitänyt haalia näin monta...seuraavalla koiralla koepaikka olisi jo varattuna myös.

Pikku levon jälkeen omat ajatukset kääntyvät kuitenkin varmasti jo tulevaan sillä nyt kun tämä koe meni näinkin hyvin, minua kiinnostaisi ajaa vielä pari voittajaluokan koetta. Jos koira ajaa samalla tasolla jatkossakin niin uskaltaisin mahdollisesti laittaa tavoitteet tulevalla kaudella jopa lajin SM-kisoihin! Uskon omaan koiraani ja nyt myös omaan taitoonikin ;) Aikaahan meillä ainakin on, koira on näissä karkeloissa vielä hyvinkin nuori ja kokematon. Katsotaan mitä vielä teemmekään. Ainakin sen tiedän että olen ilmoittanut Loren tälle syksylle vielä IPO1-jäljelle. Se on sitten vähän erilainen laji se taas, tosin hallinta ja tekniikka pitäisi sinnekin meillä riittää! Mielenkiinnolla odotan pistearvostelua siitä lajista verrattuna tähän.

Loppukesän treenipeltoja, on nimittäin lääniä täällä peltojen valtakunnassa!

perjantai 13. syyskuuta 2013

Positiivisia asioita

Hyvä viikko takana! Olen saanut monta pientä asiaa kohdilleen ja sitä kautta elämä tuntuu taas vähän paremmalta kuin aiemmin!

1) Olen löytänyt uuden treeniryhmän, jee! Olen saanut erittäin mukavan vastaanoton porukkaan ja tuntuu että josko sitä pääsisi taas eteenpäin kun on osaavia ihmisiä ympärillä! Koirat pääsevät jatkamaan suojeluharrastusta ja se on erittäin tervetullutta! Plus että käytössä on oikein hyvä kenttä, piilot ja esteet ja pieni punainen tupa :) Tottiksetkin on alkaneet mennä kertaheitolla ison harppauksen eteenpäin kun on hyvä kenttä ja saa pitkästä aikaa harjoitella kunnon häiriöitäkin! Ja ohjattuja treenejä on 3 x viikossa, luksusta  sanon minä!



2) Oodi on päässyt hakutreeneihin pitkästä aikaa! Järkeä ei koiralla vielä ole paljoa, eikä hienoja teknisiä kuvioita mutta vauhtia ja viettiä sitäkin enemmän :) On mukava että pääsimme lähialueen porukkaan syksyksi. Kerta viikossa ollaan nyt käyty hakuporukassa. Tehotreenit teen sitten yllytyshullun ystäväni Vesterisen luona etelässä, aina kun sinne jollakin kyydillä vain pääsee! Mun omat yksityistreenit, ne parhaat treenit ;)

3) Onni on asua lähellä MUSH:n tehdasta! Mikä voisi olla parempaa kuin pakastin täynnä suosikkituotteitani! Vihdoin ja viimein lihat joissa hinta ja laatu kohtaavat! Ei nimittäin millään viitsi maksaa lemmikkikauppojen kolminkertaisia hintoja kun on tottunut saamaan samat tuotteet isoissa erissä paljon edullisemmin. No nyt löytyi. Oli kyllä jo aikakin, koirien kulutus treenien myötä alkaa olla sitä luokka että kevyt kesäruoka ei enää vetele ollenkaan. Suosittelen, aktiivisille koirille MUSH pork-beef ja MUSH fat booster! Vielä kun saisi tietyn nappulan samaan hintaan mitä pohjoisen aikana!

4) Uuden kotini läheisyydessä on useita pitkiä ja haaraisia autottomia hiekkateitä! Olemme koirien kanssa polkeneet niitä ristiin rastiin ja odotan innolla miten paljon niitä vielä ehdimmekään koluta syksyn ja talven mittaan! Mikäs sen parempaa kuin talvikausi jota taas odottaa, etenkin nyt kun valjakkoni on taas täysi kutonen sillä Ikpik palasi takaisin oman lauman luokse tällä viikolla!

tiistai 3. syyskuuta 2013

Jälkikauden viimeistelyä

Pieni päivitys tänne, nyt kun alkaa tuntumaan että kauden tavoitteet jälkitreenien osalta on saatu toivottuun pisteeseen. Vaikka pitäisi varmaan tajuta että täällä ETELÄSSÄ jälkikausi on vasta puolessa, kuitenkaan sitä lunta tule ikinä ja joulunakin on vielä avoimet pellot! Tänään oli kaikilla kolmella kisakoiralla niin hyvät treenit että tätä päivää on syytä iloita nyt hetki ennen kuin kuitenkin taas pilaan jotakin ;) Uskaltaisinko jopa todeta että treenillisesti tavoitteet on saavutettu kerrankin etuajassa, vaikka kausi on vielä kesken ;) Kisat ovat vielä toki tulossa, nehän sitten kertovat ovatko treenit olleet oikeanlaisia kullekin koiralle. Mutta ihan hyvä että kerrankin kokeiden lähestyessä ei ole "paniikki päällä" vaan asiat pitäisi olla koirilla jo varsin rutiinia, kerrankin.

Saksanpaimenkoira Lore (2v 10kk) on ajanut tasaiseen tahtiin peltojälkeä koko kesän. Koira suoritti viime syksynä FH1-kokeen ihan kelpo tuloksella. Vuosi eteenpäin on tuonut aika paljon vielä lisää nimenomaan tekniikkaan ja koiran hallittavuuteen. Kulmatyöskentelystä pidän erityisesti ja siinä ohjaaja (ja sitä kautta koira) on oppinut paljon viime syksystä. Nyt näyttäisi oikeinkin lupaavalta ja siitä rohkaistuneena olen ilmoittanut Loren voittajaluokan FH-kokeeseen. Odotan koiralta hyvää suoritusta, edellytykset koulutuksellisesti pitäisi olla nyt paremmat kuin vuosi sitten. Tietenkin haastavuutta on nyt tuplasti lisää voittajaluokassa (mm. terävät kulmat sekä kaari ja tuhat askelta lisää...). Mutta on jotenkin hyvä fiilis mennä kokeeseen kun koira osaa! Tietenki ainahan sitä voisi hioa asioita loputtomiin...Pitkiä jälkiä emme ole juuri ajaneet koko kesänä vaan olen keskittynyt yksittäisiin osa-alueisiin joka treenissä. Kokeenomaisia pitkiä jälkiä ehkä olisi voinut ajaa enemmän ennen koetta, mutta en usko että se on tälle koiralle se suurin ongelma.

Valkoiset ovat tänäkin kesänä vakuuttaneet minut erinomaisina nenänkäyttäjinä ja uskon edelleen vahvasti että tämä rotu tulee vielä menestymään jäljellä :)

Oodista (2v.) on tulossa erittäin tarkka, sopivan alhaisessa viretilassa jäljestävä peltojälkikoira. Oodilla on tällä hetkellä oikein hyvä kulmatyöskentely ja elokuun aikana olen onnistuneesti saanut opetettua sille myös esineilmaisun. Helppo oli rakentaa saalisviettiselle koiralle ilmaisu. Koira nostaa huomattavasti virettä esineelle tullessa (suuri esinemotivaatio) ja sitä kautta maahanmeno on nopea. Oodi ajaa tällä hetkellä noin 300-400m pituisia jälkiä joissa vaihtelevasti 10-50 askeleen tyhjiä pätkiä. Syksy menee perustaa luodessa sillä meillä ei ole kiire vielä alkaa vaikeuttaa jälkeä tällä kaudella. Ensi kaudelle sitten tavoitteena FH-koe.Nyt minulla onkin kaikista vaikein tehtävä se että en pilaa mitään osiota kun kerrankin olen onnistunut opettamaan nuorelle koiralle niin monta asiaa kohdilleen ;) !!!

Vanhempi konkari Pessi on treenannut viidettä kesää lempilajiaan jälkeä, nyt tosin vuorostaan metsän puolella vaikkakin edelleen käymme välillä myös pellolla jotta tekniikka pysyy koiralla siedettävänä. Kesä on ollut Pessin osalta hyvin katkonainen, osin muuton ja reissujen takia, osin koiran sairastamisen. Olen joutunut tiputtamaan tavoitteita kisojen osalta jonkin verran (mm. rotumestaruuskokeet jäävät väliin sairastamisen takia). Tänään koira kuitenkin osoitti taas lahjakkuuttaan treeneissä ja olenkin tosi tyytyväinen että näinkin vähäisellä treenillä koiran jäljestäminen on alkanut tasoittua kohdilleen. Se onkin aina ollut Pessin vahvuus, koira pärjää vaikka treenimäärät ovat olemattomat. Joskus mietin että miten hyvä se olisikaan jos treenaisin sitä yhtä paljon kuin vaikkapa tuota harmaata...Tai jos olisin ylipäätään osannut kouluttaa sitä oikein silloin kun se oli nuori. Ettei olisi tarvinut niin paljon paikata virheitä. Pessi kisaa mahdollisesti yhdet alokkaat aivan loppukaudesta...jos ei enää tule uusia ongelmia ja jos saamme koepaikan! Sen jälkeen aion haastaa koiraa vähän lisää tekemällä 12h vanhoja jälkiä sekä kaikkea kivaa, kuten "pelastuskoiratyyppistä" maastojäljestämistä ja mitä nyt keksiikin, vaihtelua. Niin pääsee koira näyttämään vähän monipuolisemmin osaamistaan, pois tylsistä kisakaavoista ja hallinnasta. Sellaista hyvällä fiiliksellä työskentelyä! Sitten täytyykin Pessin kohdalla miettiä että vieläkö ensi kaudella jatketaan ja missä koemuodossa. Kolmen koiran tavoitteellinen treenaaminen on ajoittain ihan liikaa mutta en raaskisi toisaalta jättää vanhinta poiskaan, kun koira on hyvä, minkäs teet ;)

P.s Onnea kaikille valkoisille rotumestaruuskokeisiin, näytetään muillekin että tällä rodulla on hyvä nenä :) Toivottavasti ensi vuonna mekin pääsemme mukaan!